Porin Kylterit matkusti
puheenjohtaja-markkinointivastaava-edustuksella etelään pääkaupunkiimme
Helsinkiin onnittelemaan 102-vuotiasta KY:tä ja 103-vuotiasta SHS:ää.
Lauantai 23.2. KY:n 102. Vuosijuhlat
Saimme kunnian päästä edustamaan PorKyä kaksille
merkittäville kylterijuhlille Helsinkiin. Ensin vuorossa olivat KY:n
vuosijuhlat.
Sunnuntai 24.2. SHS 103. Årsfest
Ja samoilla silmillä! No ei nyt ihan :D Herättiin ihanaan
auringonpaisteeseen ja katsottiin Putousta ja syötiin aamupalaa. Aika
epätavallisen luksusta opiskelijamajoitukseksi, yövyttiin nimittäin Susannen
siskolla. Aamiaisen jälkeen alkoikin melkein heti kampausten teko ja kahdelta
oltiin taas iltapuvut päällä! Kuka väitti, että elämä ei olisi yhtä juhlaa?!
SHS cocktail-tilaisuus alkoi Hankenilla klo 15.30. Nämä kaksi kylteriä ovat sen
verran maanläheisiä, että sekä eilen että tänään ei menty taksilla vaan
tungettiin ronskisti iltapuvuissa bussiin :D Hankenilla Sini hoiti hienosti
sujuvalla ruotsinkielellä meidän tervehdyksen, joten siitäkin selvittiin! Muuta
Susanne ei sitten oikein ymmärtänytkään. Tervehdysten jälkeen lähdettiin
lieventämään jo syntynyttä nälkää ja janoa Kampin Henkkaan, onion ringssit ja
siideri maistuivat aika taivaalliselta. Jätettiin siis Solenn Akt väliin, joka
sisältää puheita ja palkitsemisia, eihän siitä olisi kuitenkaan mitään
ymmärtänyt.
Puoli seiskan aikaan bussit lähtivät Hankenilta
Kalastajantorpan Hilton-hotellille. Bussissa jo raikuivat ruotsinkieliset
laulut kun vuju-kansa virittäytyi juhlatunnelmaan. Hiltonilla juhla alkoi aidolla
shampanjalla ja seurustelulla, jonka jälkeen siirryttiin juhlasaliin.
Vuosijuhlan sponsoreina olivat vaatimattomasti Mercedes Benz ja Sonera, sekä
eri sponsorit tarjosivat tietyt lasilliset juomaa. Istuimme eri pöydissä, mutta
se ei haitannut; oltiinhan me jo vietetty ihan tarpeeksi aikaa yhdessä! :D 
Juhlaan kunniavieraat saapuivat kulkueella ja toastmaster laulatti ihmisiä –
tietenkin ruotsiksi. Harvoin näkee puolustusministerin seisovan pöydällä
pitämässä puhetta! Oli aika huvittavaa ja samalla mielenkiintoista laulaa
lauluja, joihin ei ollut aikaisemmin törmännyt ja joiden sanoissa ei oikein
pysynyt perässä. Eihän meidän sitseillä ollut niistä ruotsinkielisistä
lauluista ollut kuin pari. Susannea vastapäätä istuva ruotsinkielinen poika oli
yllättynyt, että meillä ylipäätään lauletaan ruotsinkielisiä lauluja! Illan
vaihtuessa yöhön jopa ruotsinkieli alkoi sujua, ainakin SNAAAAPS! -huuto.
Hälsningar,
Sini ja Susa


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti