Turun Yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö on päättänyt vuodelle 2014 uusien aloituspaikkojen määrän. Aloituspaikkoja oli vuonna 2013 yhteensä 100 joista 50 oli yo-pohjaisia ja 50 erillisvalinnan opiskelijoita eli maisterivaiheeseen tulevia opiskelijoita, jotka ovat jo suorittaneet alemman korkeakoulututkinnon. Vuonna 2014 aloituspaikkojen määrä pysyy edelleen samana, mutta rakenne muuttuu hieman. Yo-pohjaisten opiskelijoiden sisäänottoa lasketaan huikeat 20 % eli ensi vuonna koulussamme aloittaa vain 40 kauppatieteiden ylioppilasta. Koulutusohjelmiin on tullut myös muutoksia; vuonna 2014 alkaa ensimmäisen kerran uusi maisteriohjelma, joka tulee korvaamaan Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman sekä Luovan talouden maisteriohjelman. Uusi Asiantuntijaorganisaatioiden liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma on kohdistettu hyvin pitkälti aikuisopiskelijoille, jotka ovat olleet työelämässä jo jonkin aikaa. Kyseiseen maisteriohjelmaan otetaan sisään 30 uutta opiskelijaa sekä sen lisäksi erillisvalinnan kautta pääaineisiin valitaan 30 opiskelijaa. Tulevana vuonna siis opiskelijakuntamme tulee koostumaan 40 yo-pohjaisesta ja 60 maisterivaiheen opiskelijasta.
Suurin huolenaiheeni kyseisessä muutoksessa on ainejärjestötoiminnan jatkuvuus. Yo-pohjaisen sisäänoton laskeminen on äärimmäisen huono asia ainejärjestötoiminnan jatkuvuuden kannalta, sillä suurin osa ainejärjestön aktiiveista on juuri yo-pohjaisia opiskelijoita. Jotta toimintaa voitaisiin kasvattaa tai jatkaa samalla volyymillä tulisi Poriin saada enemmän tai vähintään saman verran yo-pohjaisia opiskelijoita kuin ennenkin. Niin valitettavaa kuin se onkin, harva maisteriopiskelija on enää kiinnostunut olemaan toiminnassa aktiivisesti mukana, koska he ovat usein jo nähneet sen mitä opiskelijaelämä on. Tärkein asia opiskelussa tietenkin on sen tuoma koulutus, joka auttaa ihmisiä pärjäämään myöhemmässä elämässään, mutta on hyvä pitää mielessä että opiskeluaikana kaupungissa viihtyminen on lähes yhtä tärkeä asia.
Mielestäni olisi erityisen tärkeää, että myös Poria voitaisiin pitää yliopistokaupunkina vaikka meillä ei täällä omaa yliopistoa olekaan. Tärkeää on myös huomata se, että Porin Kylterit ovat pienestä koostaan huolimatta kaikkein aktiivisin ainejärjestö koko kaupungissa ja se on pyrkinyt tuomaan Poria aktiivisesti "maailmankartalle" myös muissa kaupungeissa. Monelle Porin yksikköön valitulle opiskelijalle tärkeä tekijä aloituspaikan vastaanottamisessa on juuri se, että maine Porin Kyltereiden yhteisöllisyydestä on kiirinyt edelle.
Toivon todella, että jatkossakin Porissa koulutettaisiin kauppatieteiden kandidaatteja. Olisi todella sääli mikäli kävisi niin, että yo-pohjainen sisäänotto Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikköön lopetettaisiin ja sitä myötä jo kymmenen vuotta hyvin hoidettu ainejärjestötyö käytännössä kuolisi. Tämä kyseinen ilmiö on huomattavissa muiden Porin yliopistokeskuksessa operoivien ainejärjestöjen toiminnassa. Porin Kylterit tunnetaan muissakin kylterikaupungeissa pienestä iästä ja koostaan huolimatta ja sitä pidetään äärimmäisen aktiivisena ainejärjestönä. Se on varmasti yksi tärkeimmistä elementeistä mitä tulee Porin opiskelijakulttuurin luomiseen ja samalla myös Porin vetävyyteen opiskelijakaupunkina.
Mikäli opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmat määräaikaisesta korkeakoulupaikkojen lisäämisestä tulee toteutumaan, kauppatieteiden maistereita tullaan kouluttaman viiden vuoden aikana 1050 lisää hakijasuman purkamisen nimissä. Jos suunnitelmat toteutuva toivon, että se tulee näkymään myös Porissa yo-pohjaisten sisäänotossa. Tässä kirjoituksessa en lähde ottamaan sen enempää kantaa onko tämä koulutuspaikkojen lisäys valtakunnallisesti hyvä asia. Lisää koulutuspaikkojen lisäämisestä voi lukea Suomen Ekonomiliiton kannanotossa.
http://www.sefe.fi/tiedotteet/-/asset_publisher/hEHdAi8YIb6W/content/ajankohtaista-perusteita-ekonomien-koulutusmaarien-lisaamiselle-ei-ole?p_p_auth=VQy2ux5p
Mikko H
KOPO
tiistai 29. lokakuuta 2013
tiistai 22. lokakuuta 2013
TuKY 63 v.
On koittanut jälleen vujuraportin aika. Tällä kertaa
perjantain ja sunnuntain välinen yö kului Turussa, jossa rakas naapurimme TuKY
– anteeksi, Turun KY – juhli 63. vuosijuhliaan ja tapahtumaa kunnioitti
läsnäolollaan myös koko hallituksemme. Viikonloppu sai lupaavan alun, kun vastoin kaikkia odotuksia onnistuimme niukasti välttymään färssiltä ja saapumaan melkein ajoissa cocktail-tilaisuuteen, parahiksi omalle vuorollemme muistamaan paikallisia Pori-aiheisella
lautapelillä. Markkinointi-
ja jaloviinavastaavamme ammattimaisista otteista huolimatta toisen lahjamme, valmiiksi tyhjennetyn pullon, viimeistely jäi ikävästi puolitiehen (julkinen anteeksipyyntö oman suoritukseni johdosta). Mercatorin
pitkänomainen rakenne teki tilaisuuden seuraamisesta ajoittain vaivalloista, ja onnitteluvuoromme jälkeen moni meistä keskittyikin ennen kaikkea takarivissä somettamiseen.
Tästä ei ole muuten vielä juotu. |
Varsinaiseen juhlaan arvokkaat puitteet tarjosi VPK:n talo,
jossa kaksi kolmasosaa PorKy:stä yhdistettynä yhdellä enklaavilaisvahvistuksella
muodosti oman seurueensa. Tunnelma oli kirjaimellisesti tiivis, eikä vähiten siksi, että välittömään
läheisyyteeni oli sijoitettu koulutuspoliittisen
vastaavamme härkämäiset reidet. Sikapöytämme ohella positiivista Satakunta-kuvaa levitti myös juhlapuhuja Juuso Enala, joka värikkäässä
puheessaan valisti kuulijoitaan muun muassa siitä, miten hänen entinen kotipaikkansa Ulvila on tullut tunnetuksi murhaajistaan. Vaikka ruokailu venyi lähes yöhön saakka, kului ilta varsin rattoisasti, mitä nyt konferenssipuhelut keskeyttivät ja pakottivat poistumaan takavasemmalle tasaisin väliajoin – kuka tunnustaa soitelleensa Maisterin taskumattiin koko illan? Jatkopaikkaan meidät kyyditettiin tyylikkäästi uudenkarheilla
Audeilla. Onneksi emme mahtuneet yhteen, sillä nyt Maisteri sai toteuttaa
pitkäaikaisen haaveensa ja tokaista kuljettajalle maailmanmiehen elkein
kuolemattoman ”follow that car” -fraasin. Epämääräisen ja varsin tapahtumaköyhän
Montulla, Parkilla ja Kauppatorin Hesburgerilla hortoilun jälkeen suunnattiin
viimein Omenahotellille, jossa ennen nukkumaan siirtymistä herätettiin tietysti
ensin aiemmin paikalle ehtineet huonetoverit.
Ikään kuin Silliksen lähtöaika 10.00 ei olisi muuten ollut
riittävän aikainen, päätti naapurihuone avata pelin syöksymällä remuamaan ja
popittamalla Robinia jo kohtuuttoman hyvissä ajoin. Bussimatkalla Rymättylään –
jälleen paikalliselle VPK-talolle, hieman erityyliselle tosin – nautittiin terästetystä pillimehusta ja
viihdytettiin kanssamatkustajia kertomalla vauvavitsejä. Taisi sinne yksi Häijää-vitsikin joukkoon mahtua, sen
saaman vastaanoton varmaan arvaatte. Perillä odottaneita fasiliteetteja voi
huoletta luonnehtia timanttisiksi: komeat merinäköalat, valmiiksi katetut beer
pong –pöydät, asiansa osannut DJ ja open bar. Silliksen riemukkaimmat virikkeet
oli varattu kuitenkin omasta takaa, sillä osa Porin herrasmiehistä oli pakannut
mukaansa high school –teemaan mainiosti sopineen hävyttömän ruman hevosnaamarin,
johon sonnustautuneena oli ilmeisen hyvä heilua ympäriinsä
vailla minkäänlaista kontrollia. Kävipä eräs hevonen kaikkien turvallisuusohjeiden
vastaisesti uimassakin. Pori kunnostautui myös itsensä telomisessa: PJ:ltä taisi
meni nilkka ja Maisterilta käsivarsi sekä pari niskanikamaa – hevosnaamariin
pukeutumisen varjopuolia. VPJ saikin alituiseen olla kantamassa tiskin takaa kylmiä
Red Bull –tölkkejä vammautuneiden kolhuja viilentämään. Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta iltapäivä oli törkeän hauska, ja se myös näkyi. Turussa sillispaikan
lattioiden tuhoamisella on kuuleman mukaan jo perinteitä, eikä siivoamaan
joutuneita päästetty liian helpolla tänäkään vuonna – katso kuva!
Onnettomat yöunet ja silmitön meno aamusta lähtien johtivat
siihen, että nukkuminen alkoi ainakin omalla kohdallani jo paluubussissa, eikä
toisaalta ihme, sillä sillis päättyi vasta klo 18 aikoihin (tälle hatunnosto, meillä loppuu aina kesken). Viimeisillä energioilla raahauduttiin Memory Timesiin
syömään pizza ja ranskalaiset –yhdistelmää. Kerrassaan upea henkilökunta siellä
muuten, sallii omat juomat. Loppuilta kului hotellihuoneessa, jossa Maisterin
kanssa nauroimme itsemme tärviölle katsoessamme uudestaan ja uudestaan välittömästi
kulttimaineeseen noussutta ”what the horse does in tuky sillis” –videota ja
yrittäessämme ladata sitä YouTubeen, valitettavasti laihoin tuloksin. Kylään
tulleet Vaasan edustajat taisivat pitää meitä hulluina. Muista
aktiviteeteista mainittakoon lakanalle kaatuneen siiderin kuivaaminen peitolla
(protip: ei siitä ainakaan hyötyä ole) ja sopomme teinivuosien suosikin Mc
Manen hätkähdyttävään tuotantoon tutustuminen. Illan päätteeksi innokkaimmat
suuntasivat vielä Turun yöhön vain todetakseen, ettei siinä enää siinä
vaiheessa ollut järjen hiventä.
Kun yön uhka karkoitettu oli jo pois ja aamun kiuru kirkkaudessa
soitti, seuraamme liittyi kotikulmilleen vaihteeksi palannut ystävämme J.
Österman, jonka kanssa kruisailimme ympäri Turun keskustaa Kespan kierroksen
hengessä. Kyseenalaiset ajolinjat onneksi hyvitti se, että auto oli Porin
rekisterissä. Ennen kotiinpaluuta ehdittiin vielä maakuntamatkailla
Hirvensalossa ja Littoisissa, joissa PorKyn #edustavampiaines ystävällisesti esitteli
paikallisia nähtävyyksiä – eihän tällä enää mitään tekemistä vuosijuhlien
kanssa ole, mutta tällaiselle itsensä ulkomaalaiseksi tunteneelle seurueen ylivoimaisesti
epäturkulaisimmalle jäsenelle kyseessä oli joka tapauksessa hieno ja hyödyllinen ja siksi maininnan arvoinen kokemus. Vielä K-Marketista Vitaminwateria ja kynsilakanpoistoainetta, Myllyn Coffee Housesta palauttavat kahvit ja näin oli jälleen yksi raskas, mutta huikea reissu paketissa. Pahoittelut esseemittoihin karanneesta blogitekstistä.
XOXO,
Mikko L
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
Kotimaan excursio ja PJ-reissu Budapestiin
Noniiiin vihdoin saapui torstai ja kotimaan excursio. Kasilta väsyneet porkyläiset saivat lisäenergiaa täyteyistä patongeista ja tuoremehuista ja matkaan päästiin lähtemään. Oma rahastonhoitajamme tosin käytti firman etuja ja tilasi kuljetuksen noutamaan hänet ja muut Herralan asukkaat hieman lähempää. Bussimatka sujui nopeasti ja hyvin pienestä matkapahoinvoinnista huolimatta.
Ensimmäisenä yritysvierailuna oli Nordea. Kuudenteen kerrokseen kapuamisen jälkeen sydän sykki pelottavan lujaa ja olo oli tässä kohtaa jo melko kaikkensa antanut. Nordea antoi kuitenkin enemmän ja oli stereotyyppisiin pankkiesittelyihin verraten erittäin mielenkiintoinen. Esiintyjät hoitivat asiansa - eivät jaaritelleet, mutta kertoivat oleellisia asioita niin opiskelu- kuin valmistumisen jälkeiselle ajalle.
Muutaman tunnin kaupunkisurffailun jälkeen oli aika siirtyä Edun herkkukeitaalle. Perus kotiruoka lihapullineen ja perunamuuseineen maistui nälkäisille excuilijoille. Täältä vatsat täysinä ja haalarit jalassa bussi suuntasi vielä toiselle ja samalla viimeiselle yritysvierailulle. Meltwaterille löysimme karttapalvelun avulla ja kipusimme taas kerran korkealle, tällöin tosin vain viidenteen kerrokseen. Meltwater oli yrityksenä täysin erilainen verrattuna Nordeaan ja antoikin näin mukavan, erilaisen ja samalla mielenkiintoisen vaihtelun. Meltwaterilla kuulijakunta oli todella huomioitu ja tarjoiluina oli mitä muutakaan kuin viiniä ja kaljaa.
Päivä huipentui Hämeenkadun approon. Täällä Yrjönkadun approsta jo konkarit kiersivät Tampereen baareja toiset enemmän, toiset vähemmän. Katsastettua tuli muun muassa Porissakin tuttu Miami, Hullu poro, Cafe Europa (?) sekä Gloria. Ilta huipentui ahh niin ihanaan ja hehkeään Senssiin sekä tietysti e-l-a Elastiseen. Elastinen veti räjähdystehosteita täynnä olleen keikan hyvällä energialla ja siihen olikin hyvä päättää ilta. Bussi starttasi klo 2 takaisin Poriin. Bussissa oli tarjolla vielä yöpalaa, joten kenenkään ei tarvinnut matkata nälkäisinä takaisin. Ilmeisesti bussissa meno oli vielä jatkunut, mutta allekirjoittaneella ei siitä enää ollut mitään tietoa.
Samaan aikaan puheenjohtajamme Sini valmistautui SEFEn tarjoamaan Budapestin reissuun, tässä Sinin terveiset:
Vietin pidennetyn viikonlopun Budapestissa
puheenjohtajapäivien merkeissä torstaista sunnuntaihin. Ensimmäinen kerta lentäen Porista Helsinkiin
oli elämys johon voisi tottua. Hankaluudet alkoivat kuitenkin
Helsinki-Vantaalla, jossa ihmisiä oli enemmän kuin tarpeeksi. Tämä tiesi
jonottamista jokaisessa mahdollisessa kohdassa. Ehdimme kuitenkin lennolle,
joka tosin sekin oli myöhässä. Finnairin cateringin osaston ylityöajat olivat
ylittyneet, joten saimme lennolle mukaan vettä, mehua sekä välipalakeksejä.
Näitä runsaita eväitä odotimme lentokoneessa tunnin, mutta onneksi pääsimme
lopulta lähtemään matkaan. Edellisen
päivän hallitusvirkistäytyminen painoi, joten uni lennolla maitti.
Budapestiin päästyämme KPV lähti etsimään ruokaa ja löysimme
paikan, jossa olut oli halpaa ja ruokakin kohtuuhintaista. Ruoan saapumista
tosin sai odottaa tovin jos toisenkin.
Perjantaina aloitimme päivän kierrellen kaupungissa sekä
kaupoissa. Illalla oli tiedossa yhteisruokailu perjantaina saapuneiden kanssa.
Ruoka oli sekoitus eurooppalaista sekä unkarilaista, pääruoka selvästikin
jälkimmäistä, kaaliin käärittyä lihaa kaksilla eri perunoilla. Ruokailun
jälkeen lähdimme tutkimaan paikallista yöelämää. Tämä reissu oli koitua
jalkojeni viimeiseksi, kiitos päivällä ostettujen korkokenkien..
Lauantai oli asiapitoinen ja kokoustimme kylteri ja ekonomi
puheenjohtajien kanssa yhdistystoimintaa, budjettia sekä kylteritutkimusta läpi
käyden. Kokousrupeaman jälkeen lähdimme kaupunkikierrokselle, jossa näimme
tärkeimmät palaset Budapestin historiaa. Tästä matka jatkui
Tonava-illalliselle, jossa laulu raikasi ja ruoka maittoi. Jotta matka ei olisi
mennyt pelkästään syömiseksi, päätimme varata risteilyn jälkeen beerbiken KPV
käyttöön. Ideana tuossa on juoda olutta ison olutkärryn päällä, moottorina omat
jalat. Kuskin ilmeet olivat mahtavia, harva haluaa polkea sateessa kaksi tuntia
ympäri märkää Budapestia :D Kärryssä oli katto, ja päivän helteestä oli
jäljellä vielä rippeet joten polkeminen oli oikein mukavaa. Harva pääsee spinning-tunnille
Budapestin kaduille. Itse lähdin sunnuntai aamulla takaisin kohti Suomea, joten
päivä meni matkustaessa. Sekä Finnair että VR olivat ajoissa! Kaiken kaikkiaan
aivan mahtava matka :)
Kiitos vielä kaikille kotimaan excun kanssamatkaajille, it was simply
great!
XO sopo & pj
keskiviikko 9. lokakuuta 2013
Warrantti ry 24 vuotta
Matka Vaasaan alkoi heikosti jo torstaina kun suunnitelmat
menivät uusiksi maisterin käytyä kaikkien lempi paikassa K1:llä.
Kuninkaallisesta ajoneuvosta oli jousi poikki ja jouduimme sumplimaan kaikki
uudelleen. Onneksi autokerhon jäsen Juuso Österman lupasi lainata kerhon
kalustoa ja näin ollen pystyimme tyytyväisinä starttaamaan reissun ajoissa
perjantaina. Matkaseuraamme liittyi allekirjoittaneen ja maisterin lisäksi myös
viime vuoden hallitus lainen Otto E. Oksanen.
Vaasaan saavuimme kirkonkellojen lyödessä kolme ja alkoi
armoton valmistautuminen cocktailtilaisuuteen. Ennätyksiä rikottiin myös tällä
kertaa sillä maisteri onnistui pukemaan frakin päälle yhdeksässä minuutissa,
joten ehdimme paikalle ajoissa. Porin Kylterit ry onnitteli 24-vuotiasta Warrantti
ry:tä tuomalla lahjaksi, mitäpä muuta kuin Jaloviinaa, sekä Jack Bauerin.
Cocktailtilaisuuden jälkeen siirryimme vuosijuhlapaikalle,
joka oli näyttävästi meren rannalla. Puitteet juhlalle olivat äärimmäisen
hienot ja juhla kokonaisuutena oli melko onnistunut. Juhlapuhe alkoi
lupaavasti, ja odotukset olivat korkealla: "kerrankin on saatu erittäin
hauska ja asiallinen puhuja". Valitettavasti 25 minuutin jälkeen
allekirjoittaneen oli pakko poistua vessaan, jonka jälkeen kuulin että puhe oli
alkanut puuduttamaan ihmisiä koko ajan vain enemmän ja enemmän. 45 minuutin
jälkeen hän viimein lopetti, jonka jälkeen oli aika ruokailla. Warrantin
vujuilla tarjottiin perunaa. Lisukkeena oli myös lammasta, mutta pääosin
illallinen koostui perunasta, joka oli kyllä erittäin maukasta.
Vujujen jatkot olivat Fontanassa, jossa Hendricks GT
muodostui hitiksi! Tämän jälkeen siirryimme VYYn tiloihin eli Leipikselle
nauttimaan lisää hyvästä seurasta ja hyvästä juomasta.
Lauantaiaamu alkoi Finlandia hymnin soidessa kun Otto
tarjosi meille aamupalan sänkyyn (olutta). Tulihan siinä sitten maisterin toimesta
uusi drinkkikin keksittyä: Norsun perse -drinkki. Drinkki sisältää jallua ja
siideriä, oleellinen osa kuitenkin drinkissä on elefantin muotoinen
kastelukannu. Siitä suuntasimmekin jo sillisbusseille ja pääsimme aloittamaan
silliksen joka järjestettiin samassa paikassa kuin iltajuhla. Sillis oli
loistava: meno oli mitä mahtavin ja ruokaa sekä juomaakin riitti. Olipa
Warrantti järjestänyt paikalle jopa karaokenkin, jossa yleisö oli täysillä
mukana.
Sillikseltä suuntasimme jälleen kerran Leipikselle, jossa
maisterin sanojen mukaan oli rajattomasti viinaa. Tulipa sen jälkeen vielä
baarissakin vierailtua, jonka jälkeen oli aika mennä nukkumaan. Sunnuntaina olo
oli mitä rapein ja kirkon kellojen lyödessä kolme oli aika jättää Vaasa taakse
48 tunnin jälkeen.
Mikko H
tiistai 1. lokakuuta 2013
Yrjönkadun Appro 5v!
25.9. Keskiviikkona koitti päivä, jota porilaiset
opiskelijat olivat kaiholla odottaneet jo pitkään: oli Yrjönkadun Appron aika.
Jo historiassa viidettä kertaa järjestettävä Yrjönkadun Appro keräsi tänä
vuonna osallistujia jopa 1050! Sikailijoita oli liikenteessä enemmän kuin
koskaan aikaisemmin!
Tapahtuma starttasi Eetunaukiolla klo 16 Eazyn Laura Aimolan
johdolla. Aloitustapahtuman aikana osallistujia viihdytettiin erilaisten
arvontojen sekä huikeiden palkintojen kanssa! Luonnollisesti tarjolla oli myös
pientä purtavaa Real Snacksin puolesta.
Kello löi 18 ja janoiset sikailijat päästettiin matkaan
PorKyn hallituksen yhteislähdön voimin. Ei aikaakaan, kun haalarihousut
valtasivat Porin kadut, ravintolat sekä Angry Birds -puiston. Rastipaikkoja
tapahtumassa oli mukana tänä vuonna jopa 18.
Ei aikaakaan, kun nelituntinen tutkinnon suoritusaika tuli
päätökseensä ja ihmiset suuntasivat torille vaihtamaan passejaan
haalarimerkkeihin. Ihmisiä oli lähes yhtä paljon kuin Ässien voitonjuhlissa.
Viileässä ilmassa meitä lämmitti onneksi Boomareiden Absintti, joka johti yhden
jos toisenkin ihmisen illan päättymiseen jännissä merkeissä (kyllä yksi ihminen
voi ostaa mega-aterian, 3 kerroshampurilaista sekä 2 pizzaa).
Sikamakeat haalarimerkit taskussa ihmiset suuntasivat
kylmästä illasta(vain joulupukki puuttui) kohti Cabaretin kuumaakin kuumempaa
showta, jonka tähtinä toimivat Ruudolf ja Karri Koira. Kaksikko (sekä
Approskumpat) nostivat juhlijoiden tunnelman aivan uusiin sfääreihin huikean
keikan säestämänä. Tuttuun tapaan keikan jälkeen esiintyjät tulivat tervehtimään
fanejaan ja jakamaan nimmareitaan. Huikea ilta kaiken kaikkiaan – PorKy
kiittää!
Keskiviikon nesteytyksen jälkeen matka jatkui Turkuun
Kylterirun –tapahtumaan. Luvassa oli hyväntekeväisyystapahtuma, joka
järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Se järjestettiin samanaikaisesti
Turussa, Tampereella, Vaasassa, Jyväskylässä, Oulussa sekä Joensuussa.
Matkaan lähdettiin ravintolalaiva Donnan luota yhteislähdön
merkeissä lauantaina klo 12:00. Matkoina oli tänä vuonna 5km ja 10km, joista
juoksivat voisivat valikoida mieleisensä matkan. Kaupunkimaisemissa suoritetun
juoksun jälkeen osallistujat saivat nauttiakseen gatoradea sekä myslipatukoita.
Kiitokset vielä hallituksen puolesta koko viikosta, jälleen mahtavaa menoa! Näillä on hyvä jatkaa taas hetken aikaa ;)
-Nicce
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)