Puheenjohtajapäivien antia

Puheenjohtajana pääsin pari viikonloppua sitten seuraamaan mielenkiintoista ja tunteita herättävää seminaaria ja keskustelua SEFE:n puheenjohtajapäivillä. Ekonomiyhdistysten ja kylteriyhdistysten sekä SEFEn hallitus ja osa henkilökuntaa siis kokoontuivat Viking Linelle viikonlopuksi risteilemään. Ihan perinteinen risteily ei ollut kyseessä, sillä suurin osa ajasta meni ihan oikeasti kongressitiloissa istuessa! Illalla tietysti vaihdettiin vapaalle, mutta keskustelunaiheet pysyivät pitkälti strategiassa ja Sefen toiminnassa. No, lauantain aamuna pääsin kyllä piipahtaamaan Tukholman sisustuskaupoissa...

Agendassa oli SEFEn uuden, kolmivuotisen strategian tekoa. Siitä, mitä strategiaan halutaan kirjata, ei todella oltu yksimielisiä ja siitähän viikonlopun kiinnostavuus ja jopa kuumat tunteet syttyivät. SEFEn hallitus esitti alustavan version strategiasta ja meidän tarkoitus oli kommentoida ja muokata strategiaa yhdessä.

Eniten keskustelua strategiassa, ja myös varmasti eniten opiskelijoita kiinnostavin osuus, herätti hallintomallin uudistaminen. Eli siis kenellä on SEFEssä äänivaltaa ja kuinka paljon. Tällä hetkellä ääniä liittokokouksessa on opiskelijoilla yhteensä n. 5% eli yksi ääni jokaista alkavaa 500 jäsentä kohden. Eli PorKyllä on yksi ääni. Ekonomiyhdistyksillä taas on yksi ääni 50 jäsentä kohden. Vertailun vuoksi voin kertoa että siis esimerkiksi Hekolla, eli Helsingin Ekonomeilla on 350 ääntä. Porin seudun ekonomeilla muistaakseni 9 ääntä.

SEFEn hallitus esitti, että opiskelijat saisivat yhdenvertaisen äänioikeuden SEFEn liittokokouksiin. Tämä sai aikaan kuitenkin voimakasta vastarintaa osalta ekonomeista, vaikkakaan mitään hyvin perusteltuja puheenvuoroja en ainakaan itse muista kuulleeni. Itse koen, että vastustus oli lähinnä periaatteellista, eikä todella mietitty mikä olisi paras vaihtoehto. SEFEn puolelta toiveena oli keskustelu ja sen herättäminen, mutta kuitenkin asioista keskusteltaessa kuultiin erään ekonomin suusta mm. ehdotus lähteä kesken kaiken verovapaille ostoksille….Voinki olla ylpeä opiskelijaedustajien aktiivisuudesta ja puheenvuoroista, erityisesti Tommi Oran sekä Rasmus Savanderin käymästä keskustelusta yleisön edessä.

On toki mainittava, että osa ekonomiyhdistyksistä oli myös esityksen puolesta ja osa esityksen vastustajista esitti myös perusteltuja mielipiteitä. Kuitenkin tunne, joka viikonlopusta jäi, oli lähinnä se, että päivän seminaariosuudet olivat osalle ekonomiedustajista ns. pakkopullaa. Olisi hienoa tietää, mitä opiskelijaedustajista ajateltaisiin, jos meistä olisi huokunut samanlainen asenne.

Keskustelua kuitenkin jatketaan vielä liittokokouksessa, jossa me opiskelijat tietenkin pyrimme vielä herättämään keskustelua. Pj –päivien jälkeen hallintomalli asiassa päädyttiin jonkinnäköiseen kompromissiin; kirjattiin, että tutkitaan ja tarkkaillaan opiskelijoiden äänimäärän kasvattamista. Henkilökohtaisesti tämänlainen kirjaus vaikuttaa mielestäni sanahelinältä, joka todellisuudessa tarkoittaa sitä, ettei asiat muutu nykyisestä. No tämä jää nähtäväksi ja jäänkin mielenkiinnolla odottamaan marraskuun liittokokousta.

-Suvi