Wykysitsit & Wykypäivät

3.4. Oli aika ottaa suunnaksi Vaasa, koska luvassa oli huikea viikko Wykysitsien ja Wykypäivien merkeissä. Jo viime vuoden positiiviset kokemukset vaasalaisista sitseistä pakottivat suuntaamaan takaisin vaasalaiseen sitsikulttuurin maailmaan. Tällä kertaa tilanteeseen oli kuitenkin varauduttu paremmin ja lippu irtosi myös Wykypäiville, toisin kuin viime vuonna.

Vaasaan tultiin ajoissa vähän ennen viittä, jolloin piti olla kiire sitsibussiin. Paikalle saavuttiin ajoissa, minuutit kuluivat ja sitsikansa katseli ympärilleen epäilevin katsein: bussia ei näy. Tunnin odottelun jälkeen bussi lopulta saapui ja syykin myöhästymiselle selvisi: kuski oli edelleen talviajassa. Eihän kellojen siirtämisestäkään ollut kulunut vasta kuin muutama päivä. Odottelun ihanuutta lisäsi oikein pirtsakka talvisää, jossa juomat kylmenivät tölkkien sisältöjen vähentyessä.

Pelipaikoille selvittiin lopulta yli tunnin myöhässä, ja sitsit saatiin kohtalaisen nopeasti polkaistua käyntiin. Preemion silliksellä hitiksi nousseen papukaijan nuorempi seuraaja oli päässyt mukaan ja sulatti odotetusti kaikkien naisten sydämet. Ilta kului railakkaasti hyvässä seurassa juomalauluja laulellen. Paikalle oli eksynyt jopa lehdistö, joka seurasi kummastellen kyltereiden kekkereitä.

http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/tanne-se-haalarikansa-katoaa-1.1366710

Illan kruunasi jatkot Vaasan sydämmessä – Fontanassa. Kolmen euron tequilat tekivät hyvin kauppansa illan aikana ja papukaijakin sai lopulta ansaitsemaansa naisseuraa.

Toinen päivä starttasi krapulaisissa merkeissä Vaasan yliopiston saunatilalla – Leipiksellä. Hetken ympärilleen katsellessa huomasin jotain oleellista hukkuneen: missä on Joonas? Aamu kului erittäin väsyneissä merkeissä eri hallituslaisten kanssa. Kukaan ei tuntunut olevan kovinkaan varma, mitä on eilen jatkoilla tapahtunut. Nopea visiitti paikalliseen Citymarkettiin sekä hampaiden pesu, ah niin raikkaalla minttuviinalla, toi värin takaisin ihmisten kasvoihin.

Aika kului nopeasti etkoillessa ja viimein Joonaskin löysi tiensä takaisin alkuperäiseen majapaikkaansa kuuden hengen jatkoilta 18 neliön yksiöstä.  Lopulta tuli aika lähteä busseilla kohti Wykypäiviä, jossa PorKy ja Optimi yhdistivät voimansa luoden menestyksekkään joukkueen. Rasteja lähdettiin kiertämään voimakkaasti priorisoiden: missä juomaa, siellä joukkue. Kierroksen aikana mm. etsittiin erilaisia objekteja, pelattiin jenkkifutista, vaihdettiin suudelmia ja juotiin herkullista vaasalaista viiniä sormet nenässä. Naisten heittäytymiskykyyn oltiin kuitenkin hyvin pettyneitä, koska yksikään nainen ei suostunut riisumaan stringejään keskellä rastirataa!?

Julkisen itsensänolaamisen jälkeen oli aika siirtyä Tropiclandian lämpöön allasbileiden pariin. Poolpartyillä loikoiltiin altaissa ja aurinkotuoleissa sekä laskettiin vesiliukumäistä turvallisuusohjeiden mukaisesti mahdollisimman monen kaverin kanssa kerrallaan.

Allasbileiden jälkeen käytiin vätköillä rakkaalla leipiksellä, minkä jälkeen siirryttiin fiilistelemään Uniikkia Fontanaan.

Kostein wykyterveisin,

Nico Paajanen

PUPUPERSPEKTIIVI

”Onneksi olkoon! Olet tullut hyväksytyksi kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa seuraavaan hakukohteeseen: Turun yliopisto, Kauppatieteet, Pori.” Luettuani nämä kyseiset sanat viime heinäkuussa en tiennyt miten päin olisin ollut; haaveeni päästä opiskelemaan kauppakorkeaan oli toteutunut, fiilis oli aivan uskomaton!

Kaupunkina Pori oli minulle kuitenkin täysin tuntematon, en ollut kertaakaan aikaisemmin edes ajanut Porin läpi, ja elokuussa menisin Poriin missä minulla ei ollut edes asuntoa. En oikein tiennyt mitä odottaa ja millaista yliopisto-opiskelu ylipäätään olisi. PorKyn mahtava yhteishenki valkeni minulle jo ennen tutustumisviikkoja, sillä pj Suvi oli saanut järjestettyä minulle majoituksen tutustumisviikon ajaksi. Paineet siitä missä yöpyisin hävisivät kertalaakista, ja siitä kuuluu iso kiitos Mosselle ja Suville!

Rinkka pakattuna täyteen tavaraa viikon ajaksi saavuin ensimmäistä kertaa elokuussa Poriin pupujen tutustumisviikolle, ja jopa linja-autoasemalta Puuvillan suuntaan lähteminen tuotti jonkin näköistä ongelmaa, kiitos Nokian mahtavan navigaattorin (suunnistajassa ei ollut mitään vikaa). Viikko oli täynnä ohjelmaa ja bileitä, mutta ehkä mieleenpainuvin asia viikon ajalta oli piimä-mauste-vissy-jotain –drinkki Amazing Pori Racen rastilla, joka varmaan johtuneen siitä että sillä kertaa juotiin jotain muuta kuin panimotuotteita.

Seuraavat viikot toivat mukanaan harkkasitsit ja kastajaiset. Molemmat olivat lähes yhtä märkiä tapahtumia, sillä kastajaiset eivät olisi mitään jollei kävisi iltauinnilla Kokemäenjoessa vaatteet päällä. Yllättäen myös Suomi-ekskursio Vaasaan oli ainakin kuvien perusteella melko märkä.

Syksyn aikana oli toinen toistaan mahtavempia PorKyn järjestämiä tapahtumia: Yrjönkadun Appro, upea Gala, sporttiset NESU-sitsit, mutta minulle merkittävin kaikista syksyn tapahtumista oli vaali-ilta. Loistavasti hommat hoitaneen hallituksen tilalle valittiin uusi hallitus, johon tulin valituksi, ja pääsin webmasteriksi hoitelemaan tietoteknistä ja graafista puolta. Muutama saattaa miettiä mitä se jätkä siellä duunailee, kun ei vielä ole niitä uusia nettisivuja näkynyt, mutta voin luvata että tulossa ovat!

Vuosi vaihtui ja kevätlukukausi on mennyt todella nopeasti nyt kun pysähtyy miettimään, mutta sinä aikana on ehtinyt tapahtumaan todella paljon kaikkea. SEFE-päivät ja hallitussitsit, Kylteripäivät, Turun NESU-sitsit, Pikkulaskiainen, Homeless vol.2-sitsit sekä monet muut tapahtumat ovat varmistaneet sen, että takana on aivan uskomaton kevät, eikä tekemisestä todellakaan ole ollut puutetta. Pääsin myös käymään elämäni ensimmäisillä vuosijuhlilla Tampereella, ja pakko sanoa, että on ne boomarit vain sellasia rottia kun pystyivät järjestämään todella huimat 45. vuosijuhlat!

Edessä on vielä PorKyn juhlaviikko ja 10. vuosijuhlat sekä minulle ensimmäinen akateeminen wappu ennen kuin lukuvuosi on paketissa. Odotan varsinkin muutaman viikon päässä olevia 10. vuosijuhlia, sillä tiedän jo nyt että ne tulevat olemaan, no, vähintäänkin legendaariset!

Kaiken kaikkiaan kun katsoo koko lukuvuotta taaksepäin, niin se on ollut täysin huikea. Vaikka tapahtumia ja bileitä on ollut tajuttomia määriä ja ne ovat olleet jokainen täyttä rautaa, niin ne eivät olisi olleet juuri mitään ilman ainutlaatuista PorKy-henkeä ja kaikkia opiskelukavereita joihin on tutustunut lukuvuoden aikana, ja joiden kanssa on tullut tehtyä fiksuja ja välillä ei-niin-fiksuja juttuja, mutta niistä jokainen on ollut sen arvoinen. Oma näkemykseni mitä voin sanoa PorKystä on se, että PorKy antaa kaiken 100-kertaisesti takaisin kunhan vain heittäytyy täysillä mukaan. Päätän blogitekstini mielestäni PorKya erinomaisesti kuvaavaan lainaukseen: ”There are no strangers here; Only friends you haven’t yet met.”

Over and out,

Joona

Porkyn tytöt lähtee east-costille!

Torstai 21.3.

Pori-Tampere-Pieksämäki-Joensuu

Matkaan lähdettiin luottavaisin mielin, Anun (our host) ystävällisyyden ja vieraanvaraisuuden ansiosta. Aurinko paistoi ja oli muuten ihan helvetin kuuma ja helvetin liukas. Aluksi piti tarkistaa Porin asemalla näyttötaululta junan numero ja lähtölaituri, jotta löydettiin se yksi ainoa juna siitä asemalta. Juna löytyi ja matkaan päästiin. Puhuimme pelkkää asiaa ja söimme merkkareita.

Tampereella meillä oli aikaa aiheuttaa hämmennystä R-kioskissa. Kun lopulta juna saapui, löytyi myös Roosalle oma paikka. Yksinäinen paikka yksinäiselle ihmiselle. Onneksi Jochha otti Roosan mukaan laneihin. Salkkarit 5/5, Porkyn pakolliset jutut 5/5.

Jyväskylä häikäisi ikkunoiden läpi infrastruktuurillaan. Nice! Tapansa mukaan VR ei taaskaan pettänyt vaan toimitti meidät ”ajoissa” vain 10 minuuttia myöhässä Pieksämäelle. What a city. Pieksämäellä oli muuten helvetin kylmä ja helvetin liukas. Joensuun juna oli myös kopioinut Porin kaunista kangastyyliä ja sisustusta junamuodissaan, kotoisa olo.

Perille päästiin lopulta kuitenkin väsymyshepuleista huolimatta hyvin -  Joensuu be aware!

Perjantai 22.3.

Aamulla heräiltiin melko aikaisin eri näköisiin rimpautuksiin yms eli ei siis unta meille. Se ei tosin meitä haitannut, koska olihan silkkaa luksusta, että oltiin saatu tulla jo edeltävänä päivänä. Söimme aamupalaa, jauhettiin paskaa pelkkää asiaa. Melko tapahtumarikas aamu siis.

Tutustuttiin Joensuun kampukseen, jätte kul. Kampus oli oikein moderni, siisti ja hieno. Ja iso! Ruoka oli erittäin maukasta, kiitos vaan keittäjille. Ensimmäinen todellinen vastoinkäyminen tapahtui, kun asunnosta ei löytynyt pullonavaajaa ja kun tölkin metallinipsu ei auennutkaan, vaikka olisi pitänyt.

Todellinen vastoinkäyminen numero kaksi tapahtui, kun tilaamamme taksi kokkareille ei ollutkaan jaksanut odottaa vaan oli ajanut suoraan ohi. Onneksi ehdimme kuin ehdimmekin kokkareille, tällä kertaa onneksi mukavan, taksikuskin saattelemana.

Kokkarit sujuivat muuten hyvin, mutta todellinen vastoinkäyminen numero kolme kävi kun Porky oli unohdettu tilaisuudesta. Pohdimme jo hetken, olimmeko tulleet vääriin juhliin kuokkimaan. Linnoittauduimme Porklaavin edustuksen kanssa suoraan tarjoilupöydän eteen, omonom. Optimi ry sai lahjana mm. kuohuvaa, jota oli valmistettu vain muutama pullo koko maailmankaikkeudessa, twisterin, pontikkasilakka- snapsit, torirallin sekä boomin 45-v shottilasit. Kokkarit olivat lyhyet ja ytimekkäät.

Bussit veivät meidät Joensuun teatteriravintolaan, joka tarjosi hienot puitteet Optimin vanhenemispäiville. Porkyn tytöt oli sijoitettu ihanien Boomilaisten seuraan (jotka eivät olleet perCstä). Illallinen oli erittäin hyvä härkä tai siis nauta (infossa luki härkä, lautasella oli nautaa?!). Saimme nauttia mielenkiintoisista puheista ja pääsimme myös todistamaan boomilaisten perinnettä laulaa Pohjolan pidot vaikka sitä ei lauluvihkosta löytynytkään tai löytyihin se ”laulunumero 24”.  Romajoe & Jochha vietiin myös tanssimaan ja valssit ja kikapot sujuivatkin alta aikayksikön kun boomin pojat veivät parkettien partaveitsinä. Illan aikana ehdittiin leikkiä myös Game of Thrones roolipeliä.

Jatkot järjestettiin samaisen rakennusken alakerrassa.  

Jatkopaikka oli melko pieni, mutta yöruuan tarjoaminen jatkoilla oli suorastaan nerokas idea – enemmän ruokaa, parempi mieli! Roosa kärsi pienestä vauvaväsymyksestä mutta piristyi, kun päästiin yöpalalle turkkilaiseen kuppilaan :D Onneksi löysimme tiemme Anun hellään huomaan aiheuttamatta tuhoa muulla kuin kävelykadulla.

25.3. Lauantai

Aamuyö sujui mukavasti kramppien ja suonenvetojen seurassa, helkkarin korkkarit. Nyt pohkeet ovat kipeät. Aamulla herättiin virkeänä, mutta suu kuivana kuin sahara lainaten Enklaavia. Löysimme nopeasti eiliset ystävät, vai olivatko he edes ystäviämme? Mene ja kerro, meille se ei ainakaan silliksenkään aikana selvinnyt, hauskaa oli kiitos! Bussissa saimme katsoa Optimin vujuvideon, so called teaser?!

Ostimme ”hupilippuja” ja saimme lisää viinaa lisää viinaa barlevuu. Tällä se päivä sitten lähtikin mukavasti liikkeelle. Todellinen vastoinkäyminen numero neljä: Sillis oli Svetlanan kahvio/myymälän naapurissa, ja pelkäsimme kuinka itärajalla sitä tulikaan tultua. Paikka oli aiheen mukaisesti upeasti koristeltu, tästä oppia! Silliksellä oli huikea tunnelma ja bändi hoiti asiansa huolimatta solistin dagen efteristä ja oksentelusta parkkipaikalla.

Valitettavasti jouduimme poistumaan paikalta aivan liian ajoissa, parhaan menon aikaan. Saatiin kuitenkin kyyti ja pidettiin vielä enenn lähtöä vessabileet! Euron sisäänpääsy ja uv-valot. Kannattaa ehdottomasti maksaa 75€ + sisäänmaksu 1€, jotta pääsee Joensuun rautatieaseman uv-toiletpartyihin!

Mieletön Uv-vessa antoi hyvän startin junamatkaan. Lievässä hiprakassa suuntasimme kohti Pieksämäkeä ja matkan edetessä myös humalatasomme eteni. Tampereelle matkustettiin Garaget kädessä ja McDonaldsin ihanat herkut mielessä. Tampereen McDonalds oli valaistu juuri meille sopivaksi. Valot olivat kokonaan poissa ja sehän passasi meille kun näytimme juuri siltä että oli aamu 10:stä asti kitattu. Harmi, että ruokailu aiheutti molemmissa ahkerissa matkaajissa väsymysreaktion ja paluumatka iki-ihanaan Björneen tapahtui lievässä laskuhumalassa. Roosa selvisi tästä vauvamaiseen tapaansa nukkuen ja Jochha jäädyttäen. Uskomatonta oli muuten se, että Poriin meni kunnon juna! Kaksikerroksinen hieno VR kuljetti meitä uusissa ja siisteissä tiloissaan, hieman oli kyllä ikävä tuttua ja kulahtanutta verhoilua mutta ihan OK pärjättiin kuitenkin.  

Päivän bongaus: Sergei bassossa! Salkkareiden Sergei siis soitti bassoa bileissä, nice! Famous!

Kiitospuhe

Viikonloppu kokonaisuudeessaan ja yksinkertaisuudessaan oli huikea. Joensuu laittoi parastaan - ilmat, järjestelyt ja ihmiset olivat mielettomiä. Kiitos Optimi kutsusta ja huikeasta viikonlopusta, jota Porky ei tule kyllä unohtamaan. 

Kiitos Boomi pöytäavecciudesta ja toki myös tansseista ja ruokailuseurasta kebabbilassa. Tiedämme, et oikeesti tykkäätte miestä, vaikka kyllä te aika hyvin saitte meiät melkein vakuuttumaan ettette tykkäisi ja olisimme perseestä. 

Kiitos Enklaavi (=Porklaavi) loistavasta seurasta ja kanssajuhlimisesta, palaillaan asiaan toivottavasti mahdollisimman pian! 

Kiitos myös kaikille muille, jotka olitte mukana, teitte meidän viikonlopusta ikimuistoisen. Anteeksi myös jos aiheutimme hämmennystä.  

Suurin kiitos Anulle, joka meidät majoitti.  Nyt onkin sitten hyvä siirtyä pääsiäisloman muodossa lepäämään ja valmistautumaan omiin, mielettömän huikeisiin ja best-ever-10-vujuihin!  

PORKY <3 Optimi, ehdottomasti kaiken tän reissaamisen arvoinen matka!! 

VPJ & SOPO kuittaa, peace, herneitä kaikille ja niin poispäin, muiskis maiskis lovee<3

Ristus mikä reissu