maanantai 23. helmikuuta 2015

Häiriköimässä häiriköitä

Vuoden ensimmäisiä kylterivuosijuhlia vietettiin Kuopiossa, kun paikallinen kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Preemio täytti 14 vuotta. Kaukaisesta sijainnistaan huolimatta juhlat herättivät porilaisissa suurta kiinnostusta ja paikalle oltiin alustavasti lähdössä kolmen hengen voimin. Kolmas edustajamme Ira kuitenkin hankki itselleen valitettavan kuumeen, minkä takia edustusta piti lähteä suorittamaan miesten kesken Retun ja Aleksin voimin. Oli tosin hyvin lähellä ettei Aleksi joutunut lähtemään yksin, sillä saattoipa Parilon poika nukkua aamulla junan ohi. Onneksi taloyhtiössä tehty remontti pääsi herättämään, kun kerrostalon käytävän lattiaa piikattiin auki noin sadan desibelin myötä ja Retukin ehti junaan vielä saman päivän aikana. Aikataulu tosin tiukkeni sen verran, että Retu pääsi Kuopioon vain tunti ennen cocktail-tilaisuuden alkua, mikä tarkoitti sitä, että frakki vedettiin päälle puoliksi cocktailpaikalla ja rusettia solmittiin kaulaan taksimatkalla.

Seuraava jupakka oli syntyä myös Retun myöhästymisen johdosta. Aluksi oli tarkoitus, että käytäisiin yhdessä Kuopioon päästessä Alkon kautta hakemassa pieni lahjapullo. Koska Retu tätä ei enää kerinnyt tekemään, jäi tämä Aleksin vastuulle, mutta kaiken tämän jupakoinnin keskellä se pääsi yllättäen unohtumaan. Onneksemme Preemion yrityssuhdevastaava Maija, jonka luona yövyimme, sattui olemaan jalluunmenevää sorttia ja häneltä löytyi kotoa pullo lahjaksi sekä myös pullo Retulle nautittavaksi iltajuhlaan. Eläköön jallu-Maija!

Cocktail-tilaisuudessa jaettiin normaalisti lahjat ja pönötettiin, minkä jälkeen pönötystä jatkettiin iltajuhlan merkeissä hotelli Scandicissa. Preemiolaiset ovat tunnetusti häirikköjä, mikä näkyi aavistuksen verran iltajuhlassakin. Hetken aikaa piti miettiä, että oliko sitä tullut vuosijuhliin vai sitseille, mihin vain pukeuduttiin hieman paremmin. Ei missään nimessä pahalla, sillä vuosijuhlien erilaisuus juuri on se hienous, minkä takia on mukava nähdä muidenkin paikkakuntien menoa. Laulua siis riitti ja pöytiäkin hakattiin ihan kiitettävästi.

MESTARIT
Kun iltajuhlasta oli selvitty ja pari tuntia nukuttu, oli jo pian silliksen aika. Ennen sillistä piti tunnelmaa hieman nostattaa jallukahvilla. Kuten kunnon emännältä kuuluu, löytyi Maijalta kotoaan vielä kolmaskin pullo jallua kahvin kanssa nautittavaksi (nyt sit oikeesti Maija). Kofeiinin ja leikatun konjakin kuninkaallinen yhdistelmä piristi aamua kummasti ja salaperäinen seurueemme oli jo täysin valmis salkkari-sillikselle! Sillispaikasta mainittakoon sen verran, että siinäkin oli kaikki jupakoinnin mahdollisuudet: paikan vieressä nimittäin sijaitsi erään moottoripyöräkerhon tilat. Tätä ei kuitenkaan nähty uhkana vaan mahdollisuutena ja moni kylteri käytti tilaisuuden hyödyksi käymällä verkostoitumassa naapuripuolella. Mainittakoon myös, että Porin mainetta puolustettiin kunniakkaasti beerpongissa, kun kaikki kaksi haastajaa kaadettiin tyylipuhtaasti. Jee!

#RETUPARILO lyö itseään läpi maailmalla.
Kuvan katoamisilmoitus tehty silliksen jatkoilla
Kuuden tunnin open barin jälkeen oltiin valmiita siirtymään sillikseltä jatkojen etkoille paikallisten luo, missä mittelöitiin muun muassa Sing Starissa sekä Crash Team Racingissa. Hatunnosto naapureille, jotka jaksoivat kuunnella meidän meluamista pitkälle hiljaisuuden yli. Mutta onhan ne savolaiset tunnetusti lepposaa porukkaa!

Kiitos Preemiolle mahtavasta viikonlopusta ja jallu-Maijalle mielettömästä hostaamisesta! Näiden juhlien jälkeen on hyvä kääntää katseet jo omiin vuosijuhliin huhtikuussa, joista vasta melkoiset onkin tulossa! :)





Rakkaudella

Aleksi ja Retu :*

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti