Vujuviikonloppu 2015: Perjantai, lauantai, sunnuntai (jos et usko niin katso!)

Vujuiltakoulussa: Mosse-isäntä sai haareminsa

 Perjantaina 17.4. koitti kevään odotetuin viikonloppu, kun juhlimme Porin Kyltereiden 12. Vuosijuhlia. Juhlien valmistelu oli aloitettu vujutiimin, hallituksen ja biletiimin voimin jo vuoden alussa, joten oli palkitsevaa päästä viimein nauttimaan työn tuloksista. 

Hallituksen tyttöjen, kuten varmasti monen muunkin porky-neidon, perjantaiaamu alkoi kampauksella ja meikillä. Oli ihanaa, että Winnovan tytöt ja Alice huolehtivat ulkonäöstämme eikä tarvinnut stressata sitä, miten kampaus ja meikki onnistuvat. Sini Sabotagen sanoin: Ootko nähny mitään kauniimpaa kuin prinsessan juhlapuku, ja kun se astelee huoneeseen, niin kaikki huokaisee voi juku. Hiuksissa kauniit kiharat, päässä tiara sekä korvakorut. Kaikkihan me oltiin prinsessoi.

Ennen iltajuhlaa päivän aikana tehtiin vielä viime hetken valmisteluja. Cocktail-tilaisuus alkoi klo 16. Kun tuulihatut ja muut herkut oli aseteltu tyrkylle ja vieraat olivat saapuneet, oli aika asettua riviin ja vastaanottaa kutsuvieraiden tervehdykset. Ja niitähän riitti. 

 

Saimme kylterijärjestöiltä ja muilta vierailta hauskoja onnitteluja ja upeita lahjoja. Myös jallua 12-vee PorKy pääsi maistamaan, vaikka osa vieraista oli sitä mieltä, että se olisi vielä liian tujua tavaraa näin nuorelle…

 

Cocktail-tilaisuudesta siirryttiin busseilla Yyterin kylpylähotelliin. Merenrannan läheisyys ja auringonpaiste kruunasivat upean juhlaillan. Ainakin omasta mielestäni ilta oli ihana ja ”PorKy-hengen” saattoi kyllä aistia. Mieleenpainuvimpia hetkiä olivat Mossen ja Minnan puheet sekä laulut naiselle ja miehelle.

Iltajuhlassa kuultiin monia älykkäitä puheita ja palkittiin ansioituneita porkyläisiä. Ilta jatkui Somassa vielä myöhään yöhön.

SILLIS 2015: Helevetinmoinen Sirkus luvattiin ja sellaisen kansa myös sai!

Sillispäivän aurinkoiseen aamuun starttasi ensimmäiset biletiimiläiset jo ennen seitsemää ja muutaman lisäapurin kanssa paikka saatiin juhlakuntoon aamun aikana. Hyvä sirkusfiilis oli aistittavissa jo busseihin lastautuessa ja hämmästyksen huokaukset kaikuivat busseissa niiden tullessa juhlapaikalle. Ihmettely jatkui Silliskansan saapuessa notkuvien ”aamiaspöytien” ääreen, sillä vastaavaa ei oltu kuulemma ennen nähty.

Paikalla nähtiin hullunkurisia pellejä, kaikenkarvaisia eläimiä, tirehtöörejä hattaroineen ja jos vaikka mitä. Vähemmän panostaneetkin löysivät itselleen tarvittavaa rekvisiittaa paikanpäältä. Frättärit viihdyttivät tuttuun tapaan koko kuusituntisen juhlan ajan, eikä juhlavieraita meinattu lopulta saada millään pois tanssilattialta.

 

Mustan hummerin kurvatessa pihaan, sekosi koko porukka täysin. Rita ja Aki räjäyttivät pankin ja se kuuluisa ”ylempi keski-ihana” oli todellakin taattu. Juhlat saivat myös toisen uuden käänteen pomppulinnan siirtyessä BileDanin toimesta sisätiloihin keskelle tanssilattiaa. Onko muka jonkun kroppa jo toipunut holtittomista pompuista?

Iltapäivän kruunasi YK:n poikien live-esiintyminen ja Sillisbiisi, joka oli legenda jo syntyessään. Sen jälkeen vedettiinkin sitten BELTIÄ KOKO YÖ.

Vaikkei viikonlopusta olisikaan täydellistä muistikuvaa, seuraavat hashtagit saattavat auttaa sinua päivittämään käsitystäsi Vujupäivien tapahtumista:

#porky12

#biledanilol

#akijarita

#beltiäkokoyö

#josetuskoniinkatso

#RETUPARILO

Kiittäen,

Vujutiimi & Biletiimi

  

PorKy goes curling and kotimaan excu

Maaliskuun lajikokeilu: Curling ja Laser-ammunta

 

Maanantaina 30.3 viikon monisatakilometrinen bussitaival alkoi luonnollisesti Punaisen Kukon edestä määränpäänä Hiitteenharjun monitoimiviihdekeskus. Perille päästyämme Hiitteenharjun oma curlingmestari Tapani opasti meille lajin salat oikeanlaisesta liukutekniikasta kiven kierteiden hallintaan. Kun myös harjaustekniikka oli kunnossa, pääsimme aloittamaan itse kisat neljän-viiden hengen joukkueissa.  

Melkein kaikki olivat curling-jäällä ensimmäistä kertaa. Huolimatta tästä, Tapani totesi meidän olevan jo lähes ammattimaisella tasolla. Laji ei ollut ollenkaan niin vaikea, kuin olimme odottaneet. Vuoronperään jokainen joukkue pääsi myös testaamaan taitojaan saluunataistelun ja metsästyksen muodossa. Myös porukan ainoilla tytöillä Emilialla ja Sandralla oli tarkkuusammunta hallussa huolimatta puuttuvasta sotilasarvosta.

 

Kolmen tunnin aktiivisen moppaamisen ja nänniin sihtaamisen jälkeen oli aika laittaa harjat hyllylle ja palata takaisin PK:lle odottamaan seuraavaa lähtöä. Tytöt toivovat, että pojat saisivat tuotua jäällä opitut tehokkaat harjaustekniikat myös omiin siivousrutiineihinsa.

 Kotimaan excursio: Vaasa

 

Puolentoista vuorokauden jälkeen keskiviikkoaamuna klo 7.30 oli aika suunnata vuorostaan nokka kohti kotimaan excursiota Isokyrön kautta Vaasaan. Isokyrön viskitislaamo oli ensimmäinen yritysvierailumme. Kun henkilökunta pääsi yli siitä, että PorKy ja PorKyn vierailu aprillipäivänä viskitislaamoon olikin totisinta totta, pääsimme tutustamaan viskin valmistukseen raaka-aineista valmistusprosessiin. 

Kaikkien himoitsemat viskimaistiaiset jäivät kuitenkin haaveeksi, koska ensimmäinen valmis viskierä valmistuu vasta vuonna 2017. Viskiä saa kutsua viskiksi vasta silloin, kun se on kypsynyt tynnyrissä vähintään kolme vuotta. Tällä hetkellä tislaamo rahoittaa toimintaansa ginillä, raakatisleellä ja puoli vuotta kypsyneellä tisleellä, jota saa alkoista. 

Suomen vanhin riippusilta

Viskitietoisuuden lisäksi saimme myös aimo annoksen kulttuurihistoriaa. Pääsimme ylittämään Suomen vanhimman käytössä olevan riippusillan ja itse tislaamo sijaitsi historiallisessa meijerissä, josta kaikkien tuntema Oltermanni on saanut alkunsa.

 

Mainostoimisto C2

 

Isokyröstä matka jatkui Vaasaan mainostoimisto C2 yritysesittelyyn SSHV:n tiloihin. Siellä pääsimme jo viimein kostuttamaan kurkkumme erinäköisillä virvokkeilla. C2 vaikutti nuorekkaalta ja menestyvältä yritykseltä, kuten myös heidän luova johtajansa Mikko, joka perehdytti meidät rennolla otteella mainostoimiston arkeen.

Käytyämme toteamassa yliopistolla paikallinen Simo huonommaksi kokiksi, vaihdoimme haalarit jalkaan ja suuntasimme bussimme matkan ehkä odotetuimpaan kohteeseen Tropiclandiaan Wykypäiville. Siellä meitä odotti monisatapäinen haalarikansa ja kosteaakin kosteammat pool partyt. Kun tölkit oli tyhjennetty pihalla sijaitsevalla rastiradalla, siirryimme sisätiloihin aaltojen riepoteltavaksi. Illan edetessä ja tunnelman kohotessa meininki oli mitä huikein.

Eikä siinä vielä kaikki, Tropiclandian sulkeutuessa jatkoimme iltaa paikallisessa Somassa, Fontana clubilla, jonka sokkelot kätkivät sisäänsä monenmoista juhlijaa. Korttikoneiden pettäminen oli jo aiheuttaa epätoivoa juomamyynnin katkeamisesta, mutta valveutuneet porkyläiset olivat osanneet ennustaa tragedian ja tankanneet tarvittavan määrän nesteitä jo hyvissä ajoin. Onneksi ilta olikin jo loppumaisillaan ja pian oli aika siirtyä takaisin bilebussiin nauttimaan sopon tarjoamia hedelmiä ja mehuja. Loppumatkan viihtyvyydestä pitivät huolen Lassi ja Matias, jotka kertoivat humalapäissään toinen toistaan huonompia vitsejä. Saavuttuamme Poriin 5.30 oli aika aloittaa ansaittu pääsiäisloma.

Munarikasta pääsiäistä,

Sopo & pääsiäispupu