KYPÄ 2017 - Parhaat palat Part 1

Kylteripäivät 2017 on ohi. Kypäkamuja on jo kauhea ikävä, samoin Biitsi-areenan sillisunnelmaa, ja ehkä vähän myös Clarion Hotellin ihanan pehmeitä sänkyjä, vaikka niissä ei ehdittykään kovin montaa tuntia loikoilemaan. Vuosi pitää odottaa, että pääsee taas kypäilemään.

Mutta Kypältä jäi käteen pun intended paljon muutakin kuin kymmeniä uusia facekavereita, sata IG-tykkäystä, liikaa julkaisukelvotonta materiaalia puhelimen kuvakansiossa ja kaikki mahtavat (joskin ehkä hieman pätkivät) muistot. Kylteripäivien seminaariosuuden puheenvuorot tarjosivat mielenkiintoisen ja kattavan katsauksen ajankohtaisiin talouden, työmarkkinoiden ja politiikan aiheisiin. Kaikkien, jotka eivät onnistuneet pääsemään Kypälle, on mahdollista tutustua seminaarin parhaisiin paloihin ja asiantuntevien puhujien vinkkeihin. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme Kypän kolme ensimmäistä puhujaa: Sixten Korkmanin, Heidi Azinurin ja Matti Copelandin. Olkaa hyvä! Ja niille, jotka olivat Kypällä, olkoon tämä muistin virkistykseksi, mikäli jotain meni ohi tai painui unholaan yön tunneilla.

Puhuja: Sixten Korkman

Kylteripäivien seminaariosuuden avauspuheenvuoron piti valtiotieteen tohtori ja Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman. Korkman on toiminut muun muassa Elinkeinoelämää tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajana ja EU:n ministerineuvoston talouspoliittisen osaston pääjohtajana. Lisäksi hän on kirjoittanut kolme taloutta käsittelevää teosta – ”Talous ja Utopia”, ”Euro – Valuutta vailla valtiota” sekä ”Väärää talouspolitiikkaa” – jotka suosittelemme ehdottomasti lukemaan!

Korkmanin puheenvuoro käsitteli globalisaation merkitystä nykyaikaisessa maailmassa sekä avoimen maailmankaupan tärkeyttä etenkin pienille valtioille. Viimeaikaiset maailmanpolitiikan tapahtumat (etunenässä Trump ja Brexit) ovat tuoneet globalisaation sellaisten hankaluuksien eteen, joita ei ole nähty kymmeniin vuosiin. Korkmanin mukaan globalisaation vastustajat käyttävät usein argumentteinaan suurien tuloerojen syntymistä sen seurauksena. Suuret tuloerot eivät kuitenkaan ole automaattinen seuraus globalisaatiosta, vaan etenkin veropolitiikalla on iso merkitys niiden muodostumisessa. Koska globalisaatio kulkee yleensä käsi kädessä kapitalismin kanssa, totesi Korkman, että globalisaation vastustajat ovat yleensä juurikin kapitalismin vastustajia. Avoin maailmankauppa on ehdottoman tärkeää pienten valtioiden menestymisen kannalta – kuten Suomen. Korkman kuitenkin huomautti, että olisi hyvä tutkia muitakin tekijöitä kuin veropolitiikkaa pienten, avoimeen maailmankauppaan osallistuvien valtioiden menestymisen taustalla. Esimerkkeinä mainittiin sosiaalipolitiikka ja kestävä ympäristöpolitiikka. Lopuksi Korkman totesi, että nationalismin suuntaan palaaville valtioille on luvassa taloudellisia hankaluuksia.

Puhuja: Heidi Azinur

Kylteripäivien toinen puhuja oli IKEA Suomen viestintäpäällikkö (Commercial PR Manager) Heidi Azinur. Hän on valmistunut Jyväskylän yliopistosta vuonna 2005 opiskeltuaan pääaineena viestintää ja sivuaineina markkinointia ja johtamista. Hän työskenteli 10 vuoden ajan eri viestintätoimistoissa ennen nykyistä uraansa Ikealla. Vaikka opiskelijoita neuvotaan usein valitsemaan aineita, jotka eivät ole liian samanlaisia, on Heidi kuitenkin kokenut viestinnän ja markkinoinnin yhdistämisen hyväksi komboksi.

Heidin puheenvuoron aiheena oli työskenteleminen viestinnän alalla. Suuri osa Heidin työstä liittyy etenkin Ikean some-kanavien päivittämiseen, kuvastojen visuaalisen kokonaisuuden suunnittelemiseen ja yhteydenpitoon bloggaajien kanssa. Bloggaajien hyödyntäminen markkinoinnissa on ollut pinnalla jo vuosia, ja nykyään yritykset pyrkivät tarjoamaan yhteistyökumppaneilleen valmista materiaalia julkaistavaksi. Ikealla esimerkiksi bloggaajia kutsutaan kuvaamaan yrityksen valmiiksi sisustetulle studiolle.

Heidi uskoo, että seuraava suuri askel lähitulevaisuudessa viestinnän kentällä sosiaalisen median jälkeen tulee olemaan virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen. VR tulee Heidin mukaan mullistamaan somettamisen lisäksi neuvottelut ja kaupankäynnin, kun maailman toisella puolella oleva juttukaveri on mahdollista nähdä ja kuluttaja pystyy sovittamaan tuotetta omassa kodissaan VR-laitteiden avulla. Lisäksi Heidi uskoo viestinnän ja markkinoinnin sulautuvan yhä enemmän yhteen, kun somen merkitys yritysviestinnässä kasvaa jatkuvalla tahdilla. Sisäisen viestinnän sujuvuuden parantamisessa taas Heidi näkee nykyään helppona keinona esimerkiksi videosisällön tuottamisen.

Viestinnän alalle töihin haluava opiskelijoita Heidi neuvoo ennen kaikkea hakeutumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oman alan töihin esimerkiksi harjoittelupaikkojen kautta. Lisäksi hän korostaa opiskeluaikaisen verkostoitumisen tärkeyttä, joka osaltaan valmistaa siihen mitä työelämä tuo tullessaan. Tähän esimerkiksi järjestötoiminta on hieno keino. Heidi myös huomauttaa, että koska nuorilta odotetaan usein ajankohtaisten trendien tuntemusta ja uusien näkökulmien esilletuomista, olisi tärkeää yrittää pysyä jatkuvasti ajan hermolla. Lopuksi hän toteaa, että on erityisen tärkeää ymmärtää tavoitteiden asettamisen tärkeys, sekä syyt niiden tavoittelemisen taustalla ja keinot mitata niiden saavuttamista.

Puhuja: Matti Copeland

Matti Copeland on ”savolainen jenkki” joka toimii tällä hetkellä EY:n Nordic Business Development Leadership –tiimin toiminnanjohtajana Helsingissä. Hän on opiskellut sekä Suomessa että ulkomailla, aina Stanfordin yliopistossa saakka. Pitkän uransa aikana Copeland on toiminut neuvonantajana ja kerännyt johtamiskokemusta 25 vuoden ajalta muun muassa fuusioiden, yritysostojen, investointipankkitoiminnan ja riskipääoman alueilta. Lisäksi hän on Mcreads.com Youtube-kanavan ”Chief Curiosity Officer”, ja hänen puheenvuoronsa aiheena olikin uteliaisuuden merkitys organisaatioissa – ja yleisestikin elämässä.

Ensi töikseen Copeland kuitenkin roastasi suurimman osan Kypän miespuolisista osanottajista todeten, että he kaikki pukeutuivat näyttäen ”wannabe-yritysjohtajilta”. Tämä oli aasinsilta hänen varsinaiseen aiheeseensa, joka kuului näin: älä ota itseäsi turhan vakavasti. Copeland kehottaa kaikkia etsimään oman erikoisuutensa ja tekemään siitä tavaramerkkinsä. Olipa erikoisuutesi sitten tapasi puhua murretta tai pukeutua tietyllä tavalla, Copelandin neuvo on käyttää sitä hyväksesi ja unohtaa, kuinka naurettavalta se voi muiden mielestä vaikuttaa. Lisäksi hän toteaa, että omaa erikoisuuttaan on todella elettävä – se ei saa siis olla teeskenneltyä, sillä teeskentelijät kyllä huomataan. Teeskentely taas on ainoastaan surkuhupaisaa, ei hauskaa. Copeland myös rohkaisee kaikkia oppimaan nauramaan myös itselleen.

Copelandin toinen agenda liittyi huomioiden tekemiseen. Hän kehottaa uteliaisuuteen, olemaan jatkuvasti tietoinen omasta ympäristöstä, observoimaan ja tekemään havaintoja. Näin voi ihan vaikka huomaamattaankin löytää oman intohimonsa, jota Copeland rohkaiseekin aktiivisesti etsimään. Ja kun löydät intohimosi, hyödynnä sitä, olipa se mitä tahansa. Copeland kuitenkin muistuttaa myös pysymään rehellisenä itselleen ja muille – on muistettava, ettei oma agenda välttämättä kiinnosta muita, olipa siitä itse kuinka innoissaan tahansa.

Copeland myös esitteli itse keksimänsä termin, josta tulikin Kypä17:sta suosituin hashtag. Sattumahdollisuus on jotain, mikä tulee elämässä vastaan aina joskus, kun käy tuuri. Se on jotain, minkä pitää vain antaa tapahtua, ja jotain mahtavaa voi seurata. Sattumahdollisuus voi tuoda eteesi elämäsi työpaikan, tärkeän henkilön tai upean mahdollisuuden. Kun kohtaat sattumahdollisuuden, älä peräänny, vaan katso rohkeasti, mihin se johtaa.

Seuraavassa osassa esittelemme Kypän loput puhujat: rahoitusyritys Juuri Partners Oy:n Samuli Sipilän, Klikinsäästäjän Markus Havin, rekrytointiyritys Eminen Susanna Rantasen sekä teknologia-asiantuntija Nicklas Bergmanin! Mahtavia vinkkejä ja huomioita on luvassa myös näiltä kovan luokan ammattilaisilta liittyen etenkin yrittämiseen ja itsensä brändäämiseen, joten pysy kuulolla!

♥: Jenni

Jotain uutta, jotain vanhaa

#vanhaa

Ensimmäiseksi lienee syytä esittäytyä kaikille tutuille ja myös tuntemattomille uuden hallituspestin suojista. Näppäimistön takaa löytyy tällä kertaa tulevan puolivuotisen uusi markkinointi- ja viestintävastaava Jarkko, jonka osa muistanee PorKyn viime vuoden yrityssuhdekaverina. Ai että miksi ja mitä varten täällä taas? No tietysti siitä syystä, että tällaisesta ainutlaatuisesta tilaisuudesta kieltäytyminen olisi suorastaan tyhmää. Kevään kiireet on selvitetty, oma kandi kansitettu ja nautittu puoli vuotta PorKyn mahtavasta yhteishengestä ”tiskin toiselta puolen”, joten nyt on aika maksaa kaikki kevään mahtavat kokemukset takaisin ainejärjestöllemme ottamalla vastuuta PorKyn markkinoinnista ja viestinnästä.

Nakkikone, orjatyö, halpatyövoima, paskaduuni, hallitusnakki jne jne. Nimityksiä hallituksessa työskentelylle lienee enemmän kuin siitä puhuvia ja itse asiassa jokaisen hallituksen ulkopuolelta toimintaa tarkastelevan mielikuva tuntuu olevan enemmän tai vähemmän negatiivinen. Negatiivisen asenteen vaikutukset saattavat tosin olla suuremmat kuin yksittäinen kylteri ajattelee. Vaikka hallitustoiminta ja yhteisten asioiden parissa toimiminen ei itseään kiinnostaisi, saattaa siitä negatiiviseen sävyyn puhuminen nostaa aktiivisten ja ennen kaikkea aikaansaavien ihmisten rimaa ottaa osaa yhteisen hyvän rakentamiseen, mikä on pois myös itseltäsi. Tulevien sitsien tai vuosijuhlien järjestäjä saattaa istua juuri sinua vastapäätä Sofiassa, vaikka hän ei olisi siitä sinulle ikinä maininnutkaan. Vasemmalla puolella istuva ystäväsi voi olla taas kiinnostunut yhteisestä koulutuspolitiikasta, jolla on vaikutus myös sinun opintoihisi.

Ennen uuden markkinointi- ja viestintävastaavan valintaa minulla oli etulyöntiasema muihin nähden sillä tiesin tulevan syksyn hallituspestin olevan viime vuoden kokemuksella mahtava tilaisuus sille, joka tehtävään tultaisiin valitsemaan. Tällaisten asioiden kautta toivon, että myös jatkossa PorKyn asioita saadaan viemään eteenpäin juuri sellaisia henkilöitä, joilla on kiinnostusta vaikuttaa asioihin ja saada aikaan muutosta notkeassa ja ketterässä yksikössämme Porissa.

#uutta

Markkinointi- ja viestintävastaavan rooli hallituksessa tuntuu vieläkin suurelta kokonaisuudelta, jonka paloihin pilkkominen kannattanee aloittaa sen jakamisesta ulkoisiin ja sisäisiin sidosryhmiin. Mitä me PorKyläiset haluamme olla tulevien työnantajiemme ja yhteistyökumppaneidemme silmissä? Millä tavoin PorKyn jäsenet saavat tietoa PorKyssä tapahtuvista asioista? Millainen on PorKyn brändi?

Edellä mainitut kysymykset ovat, jokainen vähintäänkin esseevastauksen ellei tutkielman arvoisia kysymyksiä, joten en pureudu niihin tässä blogissa sen enempää, mutta uuden pestini puolesta aion löytää niihin jokaiseen vastauksen.

Konkreettisena tavoitteenani on syksyn aikana luoda Poriin meidän PorKyläisten kesken aidosti toimiva Twitter-verkosto, jonka avulla pystymme vaihtamaan tietoa ja kokemuksia keskenämme, mutta jakamaan sitä myös muille kiinnostuneille opiskelijaveljillemme ympäri Suomea.

Luin taannoin Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijan Riku Mattilan kirjoituksen hashtagin anatomiasta, jossa käsiteltiin hienosti Twitterin ainutlaatuisuutta sosiaalisena mediana ja hashtagien mahdollisuuksista.

Risuaita eli hashtag (kavereiden kesken häsä) on tunniste, jonka avulla satunnainenkin Twitterin selailija voi syventyä haluamaansa aihealueeseen tai tapahtumaan ilman sen suurempaa vaivannäköä. Hashtagin ideana on sitoa mahdollisimman paljon samasta asiasta kiinnostuneita ihmisiä yhteen ja tarjota heille sosiaalinen akvaario ajatusten vaihtoon.

Hashtag ei sido mihinkään, eikä sen kaveri tarvitse olla. Esimerkiksi tietyn tapahtuman ympärille voi syntyä oma #hashtag, jonka ympärillä keskustelua käydään. Kyltereille tutuimpana sovelluksena on varmasti kylteripäivien viestiseinä, jonne poimittiin ihmisten ajatuksia ja kommentteja, jotka oli jaettu twitterissa hashtagillä #kypä.

Hashtageja syntyy koko ajan ja niitä voi luoda kuka tahansa. Esimerkiksi kun Helsingin Ylioppilaslehden toimittajat kakkasivat bussissa housuunsa, syntyi viikkoja vellonut #kakkagate. Porissa suosittuja hashtageja ovat olleet mm. vaali-illan #porky2013, Yrjönkadun Appron #appro, vuosijuhlien #vujut13 sekä tietysti #herrala, joiden ympärillä on käyty keskustelua tapahtuman osallistujien ja myös muiden sivusta seuranneiden kesken. Rajoja hashtagien luomiseen ei ole #kunhan #ei #tee #näin. Hyvä hashtag on osuva ja kuvaa tapahtumaa tai ajatusta yksilöllisesti, mutta napakasti.

Voit seurata edesottamuksiamme Twitterissä ja liittyä itse mukaan joukkoomme TÄSTÄ

Lue Mattilan alkuperäinen blogikirjoitus osoitteessa http://www.vapamedia.fi/blogi/hashtagin-anatomia/

Porin Kylterit twitterissä @PorinKylterit ja PorKyä koskevat twiitit löydät hashtagilla #porky.