Koulutuspoliittista pohdintaa

Turun Yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö on päättänyt vuodelle 2014 uusien aloituspaikkojen määrän. Aloituspaikkoja oli vuonna 2013 yhteensä 100 joista 50 oli yo-pohjaisia ja 50 erillisvalinnan opiskelijoita eli maisterivaiheeseen tulevia opiskelijoita, jotka ovat jo suorittaneet alemman korkeakoulututkinnon. Vuonna 2014 aloituspaikkojen määrä pysyy edelleen samana, mutta rakenne muuttuu hieman. Yo-pohjaisten opiskelijoiden sisäänottoa lasketaan huikeat 20 % eli ensi vuonna koulussamme aloittaa vain 40 kauppatieteiden ylioppilasta. Koulutusohjelmiin on tullut myös muutoksia; vuonna 2014 alkaa ensimmäisen kerran uusi maisteriohjelma, joka tulee korvaamaan Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman sekä Luovan talouden maisteriohjelman. Uusi Asiantuntijaorganisaatioiden liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma on kohdistettu hyvin pitkälti aikuisopiskelijoille, jotka ovat olleet työelämässä jo jonkin aikaa. Kyseiseen maisteriohjelmaan otetaan sisään 30 uutta opiskelijaa sekä sen lisäksi erillisvalinnan kautta pääaineisiin valitaan 30 opiskelijaa. Tulevana vuonna siis opiskelijakuntamme tulee koostumaan 40 yo-pohjaisesta ja 60 maisterivaiheen opiskelijasta. 

 Suurin huolenaiheeni kyseisessä muutoksessa on ainejärjestötoiminnan jatkuvuus. Yo-pohjaisen sisäänoton laskeminen on äärimmäisen huono asia ainejärjestötoiminnan jatkuvuuden kannalta, sillä suurin osa ainejärjestön aktiiveista on juuri yo-pohjaisia opiskelijoita. Jotta toimintaa voitaisiin kasvattaa tai jatkaa samalla volyymillä tulisi Poriin saada enemmän tai vähintään saman verran yo-pohjaisia opiskelijoita kuin ennenkin. Niin valitettavaa kuin se onkin, harva maisteriopiskelija on enää kiinnostunut olemaan toiminnassa aktiivisesti mukana, koska he ovat usein jo nähneet sen mitä opiskelijaelämä on. Tärkein asia opiskelussa tietenkin on sen tuoma koulutus, joka auttaa ihmisiä pärjäämään myöhemmässä elämässään, mutta on hyvä pitää mielessä että opiskeluaikana kaupungissa viihtyminen on lähes yhtä tärkeä asia. 

 Mielestäni olisi erityisen tärkeää, että myös Poria voitaisiin pitää yliopistokaupunkina vaikka meillä ei täällä omaa yliopistoa olekaan. Tärkeää on myös huomata se, että Porin Kylterit ovat pienestä koostaan huolimatta kaikkein aktiivisin ainejärjestö koko kaupungissa ja se on pyrkinyt tuomaan Poria aktiivisesti "maailmankartalle" myös muissa kaupungeissa. Monelle Porin yksikköön valitulle opiskelijalle tärkeä tekijä aloituspaikan vastaanottamisessa on juuri se, että maine Porin Kyltereiden yhteisöllisyydestä on kiirinyt edelle. 

 Toivon todella, että jatkossakin Porissa koulutettaisiin kauppatieteiden kandidaatteja. Olisi todella sääli mikäli kävisi niin, että yo-pohjainen sisäänotto Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikköön lopetettaisiin ja sitä myötä jo kymmenen vuotta hyvin hoidettu ainejärjestötyö käytännössä kuolisi. Tämä kyseinen ilmiö on huomattavissa muiden Porin yliopistokeskuksessa operoivien ainejärjestöjen toiminnassa. Porin Kylterit tunnetaan muissakin kylterikaupungeissa pienestä iästä ja koostaan huolimatta ja sitä pidetään äärimmäisen aktiivisena ainejärjestönä. Se on varmasti yksi tärkeimmistä elementeistä mitä tulee Porin opiskelijakulttuurin luomiseen ja samalla myös Porin vetävyyteen opiskelijakaupunkina.

 Mikäli opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmat määräaikaisesta korkeakoulupaikkojen lisäämisestä tulee toteutumaan, kauppatieteiden maistereita tullaan kouluttaman viiden vuoden aikana 1050 lisää hakijasuman purkamisen nimissä. Jos suunnitelmat toteutuva toivon, että se tulee näkymään myös Porissa yo-pohjaisten sisäänotossa. Tässä kirjoituksessa en lähde ottamaan sen enempää kantaa onko tämä koulutuspaikkojen lisäys valtakunnallisesti hyvä asia. Lisää koulutuspaikkojen lisäämisestä voi lukea Suomen Ekonomiliiton kannanotossa.

 http://www.sefe.fi/tiedotteet/-/asset_publisher/hEHdAi8YIb6W/content/ajankohtaista-perusteita-ekonomien-koulutusmaarien-lisaamiselle-ei-ole?p_p_auth=VQy2ux5p 

Mikko H KOPO

TuKY 63 v.

On koittanut jälleen vujuraportin aika. Tällä kertaa perjantain ja sunnuntain välinen yö kului Turussa, jossa rakas naapurimme TuKY – anteeksi, Turun KY – juhli 63. vuosijuhliaan ja tapahtumaa kunnioitti läsnäolollaan myös koko hallituksemme. Viikonloppu sai lupaavan alun, kun vastoin kaikkia odotuksia onnistuimme niukasti välttymään färssiltä ja saapumaan melkein ajoissa cocktail-tilaisuuteen, parahiksi omalle vuorollemme muistamaan paikallisia Pori-aiheisella lautapelillä. Markkinointi- ja jaloviinavastaavamme ammattimaisista otteista huolimatta toisen lahjamme, valmiiksi tyhjennetyn pullon, viimeistely jäi ikävästi puolitiehen (julkinen anteeksipyyntö oman suoritukseni johdosta). Mercatorin pitkänomainen rakenne teki tilaisuuden seuraamisesta ajoittain vaivalloista, ja onnitteluvuoromme jälkeen moni meistä keskittyikin ennen kaikkea takarivissä somettamiseen.

Tästä ei ole muuten vielä juotu.

Varsinaiseen juhlaan arvokkaat puitteet tarjosi VPK:n talo, jossa kaksi kolmasosaa PorKy:stä yhdistettynä yhdellä enklaavilaisvahvistuksella muodosti oman seurueensa. Tunnelma oli kirjaimellisesti tiivis, eikä vähiten siksi, että välittömään läheisyyteeni oli sijoitettu koulutuspoliittisen vastaavamme härkämäiset reidet. Sikapöytämme ohella positiivista Satakunta-kuvaa levitti myös juhlapuhuja Juuso Enala, joka värikkäässä puheessaan valisti kuulijoitaan muun muassa siitä, miten hänen entinen kotipaikkansa Ulvila on tullut tunnetuksi murhaajistaan. Vaikka ruokailu venyi lähes yöhön saakka, kului ilta varsin rattoisasti, mitä nyt konferenssipuhelut keskeyttivät ja pakottivat poistumaan takavasemmalle tasaisin väliajoin – kuka tunnustaa soitelleensa Maisterin taskumattiin koko illan? Jatkopaikkaan meidät kyyditettiin tyylikkäästi uudenkarheilla Audeilla. Onneksi emme mahtuneet yhteen, sillä nyt Maisteri sai toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa ja tokaista kuljettajalle maailmanmiehen elkein kuolemattoman ”follow that car” -fraasin. Epämääräisen ja varsin tapahtumaköyhän Montulla, Parkilla ja Kauppatorin Hesburgerilla hortoilun jälkeen suunnattiin viimein Omenahotellille, jossa ennen nukkumaan siirtymistä herätettiin tietysti ensin aiemmin paikalle ehtineet huonetoverit.

Ikään kuin Silliksen lähtöaika 10.00 ei olisi muuten ollut riittävän aikainen, päätti naapurihuone avata pelin syöksymällä remuamaan ja popittamalla Robinia jo kohtuuttoman hyvissä ajoin. Bussimatkalla Rymättylään – jälleen paikalliselle VPK-talolle, hieman erityyliselle tosin – nautittiin terästetystä pillimehusta ja viihdytettiin kanssamatkustajia kertomalla vauvavitsejä.  Taisi sinne yksi Häijää-vitsikin joukkoon mahtua, sen saaman vastaanoton varmaan arvaatte. Perillä odottaneita fasiliteetteja voi huoletta luonnehtia timanttisiksi: komeat merinäköalat, valmiiksi katetut beer pong –pöydät, asiansa osannut DJ ja open bar. Silliksen riemukkaimmat virikkeet oli varattu kuitenkin omasta takaa, sillä osa Porin herrasmiehistä oli pakannut mukaansa high school –teemaan mainiosti sopineen hävyttömän ruman hevosnaamarin, johon sonnustautuneena oli ilmeisen hyvä heilua ympäriinsä vailla minkäänlaista kontrollia. Kävipä eräs hevonen kaikkien turvallisuusohjeiden vastaisesti uimassakin. Pori kunnostautui myös itsensä telomisessa: PJ:ltä taisi meni nilkka ja Maisterilta käsivarsi sekä pari niskanikamaa – hevosnaamariin pukeutumisen varjopuolia. VPJ saikin alituiseen olla kantamassa tiskin takaa kylmiä Red Bull –tölkkejä vammautuneiden kolhuja viilentämään. Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta iltapäivä oli törkeän hauska, ja se myös näkyi. Turussa sillispaikan lattioiden tuhoamisella on kuuleman mukaan jo perinteitä, eikä siivoamaan joutuneita päästetty liian helpolla tänäkään vuonna – katso kuva!

Onnettomat yöunet ja silmitön meno aamusta lähtien johtivat siihen, että nukkuminen alkoi ainakin omalla kohdallani jo paluubussissa, eikä toisaalta ihme, sillä sillis päättyi vasta klo 18 aikoihin (tälle hatunnosto, meillä loppuu aina kesken). Viimeisillä energioilla raahauduttiin Memory Timesiin syömään pizza ja ranskalaiset –yhdistelmää. Kerrassaan upea henkilökunta siellä muuten, sallii omat juomat. Loppuilta kului hotellihuoneessa, jossa Maisterin kanssa nauroimme itsemme tärviölle katsoessamme uudestaan ja uudestaan välittömästi kulttimaineeseen noussutta ”what the horse does in tuky sillis” –videota ja yrittäessämme ladata sitä YouTubeen, valitettavasti laihoin tuloksin. Kylään tulleet Vaasan edustajat taisivat pitää meitä hulluina. Muista aktiviteeteista mainittakoon lakanalle kaatuneen siiderin kuivaaminen peitolla (protip: ei siitä ainakaan hyötyä ole) ja sopomme teinivuosien suosikin Mc Manen hätkähdyttävään tuotantoon tutustuminen. Illan päätteeksi innokkaimmat suuntasivat vielä Turun yöhön vain todetakseen, ettei siinä enää siinä vaiheessa ollut järjen hiventä.

Kun yön uhka karkoitettu oli jo pois ja aamun kiuru kirkkaudessa soitti, seuraamme liittyi kotikulmilleen vaihteeksi palannut ystävämme J. Österman, jonka kanssa kruisailimme ympäri Turun keskustaa Kespan kierroksen hengessä. Kyseenalaiset ajolinjat onneksi hyvitti se, että auto oli Porin rekisterissä. Ennen kotiinpaluuta ehdittiin vielä maakuntamatkailla Hirvensalossa ja Littoisissa, joissa PorKyn #edustavampiaines ystävällisesti esitteli paikallisia nähtävyyksiä – eihän tällä enää mitään tekemistä vuosijuhlien kanssa ole, mutta tällaiselle itsensä ulkomaalaiseksi tunteneelle seurueen ylivoimaisesti epäturkulaisimmalle jäsenelle kyseessä oli joka tapauksessa hieno ja hyödyllinen ja siksi maininnan arvoinen kokemus. Vielä K-Marketista Vitaminwateria ja kynsilakanpoistoainetta, Myllyn Coffee Housesta palauttavat kahvit ja näin oli jälleen yksi raskas, mutta huikea reissu paketissa. Pahoittelut esseemittoihin karanneesta blogitekstistä.

XOXO,

Mikko L

Kotimaan excursio ja PJ-reissu Budapestiin

Noniiiin vihdoin saapui torstai ja kotimaan excursio. Kasilta väsyneet porkyläiset saivat lisäenergiaa täyteyistä patongeista ja tuoremehuista ja matkaan päästiin lähtemään. Oma rahastonhoitajamme tosin käytti firman etuja ja tilasi kuljetuksen noutamaan hänet ja muut Herralan asukkaat hieman lähempää. Bussimatka sujui nopeasti ja hyvin pienestä matkapahoinvoinnista huolimatta.

Ensimmäisenä yritysvierailuna oli Nordea. Kuudenteen kerrokseen kapuamisen jälkeen sydän sykki pelottavan lujaa ja olo oli tässä kohtaa jo melko kaikkensa antanut. Nordea antoi kuitenkin enemmän ja oli stereotyyppisiin pankkiesittelyihin verraten erittäin mielenkiintoinen. Esiintyjät hoitivat asiansa - eivät jaaritelleet, mutta kertoivat oleellisia asioita niin opiskelu- kuin valmistumisen jälkeiselle ajalle.

                     

Muutaman tunnin kaupunkisurffailun jälkeen oli aika siirtyä Edun herkkukeitaalle. Perus kotiruoka lihapullineen ja perunamuuseineen maistui nälkäisille excuilijoille. Täältä vatsat täysinä ja haalarit jalassa bussi suuntasi vielä toiselle ja samalla viimeiselle yritysvierailulle. Meltwaterille löysimme karttapalvelun avulla ja kipusimme taas kerran korkealle, tällöin tosin vain viidenteen kerrokseen. Meltwater oli yrityksenä täysin erilainen verrattuna Nordeaan ja antoikin näin mukavan, erilaisen ja samalla mielenkiintoisen vaihtelun. Meltwaterilla kuulijakunta oli todella huomioitu ja tarjoiluina oli mitä muutakaan kuin viiniä ja kaljaa.

                      

Päivä huipentui Hämeenkadun approon. Täällä Yrjönkadun approsta jo konkarit kiersivät Tampereen baareja toiset enemmän, toiset vähemmän. Katsastettua tuli muun muassa Porissakin tuttu Miami, Hullu poro, Cafe Europa (?) sekä Gloria. Ilta huipentui ahh niin ihanaan ja hehkeään Senssiin sekä tietysti e-l-a Elastiseen. Elastinen veti räjähdystehosteita täynnä olleen keikan hyvällä energialla ja siihen olikin hyvä päättää ilta. Bussi starttasi klo 2 takaisin Poriin. Bussissa oli tarjolla vielä yöpalaa, joten kenenkään ei tarvinnut matkata nälkäisinä takaisin. Ilmeisesti bussissa meno oli vielä jatkunut, mutta allekirjoittaneella ei siitä enää ollut mitään tietoa.

Samaan aikaan puheenjohtajamme Sini valmistautui SEFEn tarjoamaan Budapestin reissuun, tässä Sinin terveiset:

Vietin pidennetyn viikonlopun Budapestissa puheenjohtajapäivien merkeissä torstaista sunnuntaihin.  Ensimmäinen kerta lentäen Porista Helsinkiin oli elämys johon voisi tottua. Hankaluudet alkoivat kuitenkin Helsinki-Vantaalla, jossa ihmisiä oli enemmän kuin tarpeeksi. Tämä tiesi jonottamista jokaisessa mahdollisessa kohdassa. Ehdimme kuitenkin lennolle, joka tosin sekin oli myöhässä. Finnairin cateringin osaston ylityöajat olivat ylittyneet, joten saimme lennolle mukaan vettä, mehua sekä välipalakeksejä. Näitä runsaita eväitä odotimme lentokoneessa tunnin, mutta onneksi pääsimme lopulta lähtemään matkaan.  Edellisen päivän hallitusvirkistäytyminen painoi, joten uni lennolla maitti.

Budapestiin päästyämme KPV lähti etsimään ruokaa ja löysimme paikan, jossa olut oli halpaa ja ruokakin kohtuuhintaista. Ruoan saapumista tosin sai odottaa tovin jos toisenkin.

Perjantaina aloitimme päivän kierrellen kaupungissa sekä kaupoissa. Illalla oli tiedossa yhteisruokailu perjantaina saapuneiden kanssa. Ruoka oli sekoitus eurooppalaista sekä unkarilaista, pääruoka selvästikin jälkimmäistä, kaaliin käärittyä lihaa kaksilla eri perunoilla. Ruokailun jälkeen lähdimme tutkimaan paikallista yöelämää. Tämä reissu oli koitua jalkojeni viimeiseksi, kiitos päivällä ostettujen korkokenkien..

Lauantai oli asiapitoinen ja kokoustimme kylteri ja ekonomi puheenjohtajien kanssa yhdistystoimintaa, budjettia sekä kylteritutkimusta läpi käyden. Kokousrupeaman jälkeen lähdimme kaupunkikierrokselle, jossa näimme tärkeimmät palaset Budapestin historiaa. Tästä matka jatkui Tonava-illalliselle, jossa laulu raikasi ja ruoka maittoi. Jotta matka ei olisi mennyt pelkästään syömiseksi, päätimme varata risteilyn jälkeen beerbiken KPV käyttöön. Ideana tuossa on juoda olutta ison olutkärryn päällä, moottorina omat jalat. Kuskin ilmeet olivat mahtavia, harva haluaa polkea sateessa kaksi tuntia ympäri märkää Budapestia :D Kärryssä oli katto, ja päivän helteestä oli jäljellä vielä rippeet joten polkeminen oli oikein mukavaa. Harva pääsee spinning-tunnille Budapestin kaduille. Itse lähdin sunnuntai aamulla takaisin kohti Suomea, joten päivä meni matkustaessa. Sekä Finnair että VR olivat ajoissa! Kaiken kaikkiaan aivan mahtava matka :)

Kiitos vielä kaikille kotimaan excun kanssamatkaajille, it was simply great!

XO sopo & pj

Warrantti ry 24 vuotta

Matka Vaasaan alkoi heikosti jo torstaina kun suunnitelmat menivät uusiksi maisterin käytyä kaikkien lempi paikassa K1:llä. Kuninkaallisesta ajoneuvosta oli jousi poikki ja jouduimme sumplimaan kaikki uudelleen. Onneksi autokerhon jäsen Juuso Österman lupasi lainata kerhon kalustoa ja näin ollen pystyimme tyytyväisinä starttaamaan reissun ajoissa perjantaina. Matkaseuraamme liittyi allekirjoittaneen ja maisterin lisäksi myös viime vuoden hallitus lainen Otto E. Oksanen. 

Vaasaan saavuimme kirkonkellojen lyödessä kolme ja alkoi armoton valmistautuminen cocktailtilaisuuteen. Ennätyksiä rikottiin myös tällä kertaa sillä maisteri onnistui pukemaan frakin päälle yhdeksässä minuutissa, joten ehdimme paikalle ajoissa. Porin Kylterit ry onnitteli 24-vuotiasta Warrantti ry:tä tuomalla lahjaksi, mitäpä muuta kuin Jaloviinaa, sekä Jack Bauerin.

Cocktailtilaisuuden jälkeen siirryimme vuosijuhlapaikalle, joka oli näyttävästi meren rannalla. Puitteet juhlalle olivat äärimmäisen hienot ja juhla kokonaisuutena oli melko onnistunut. Juhlapuhe alkoi lupaavasti, ja odotukset olivat korkealla: "kerrankin on saatu erittäin hauska ja asiallinen puhuja". Valitettavasti 25 minuutin jälkeen allekirjoittaneen oli pakko poistua vessaan, jonka jälkeen kuulin että puhe oli alkanut puuduttamaan ihmisiä koko ajan vain enemmän ja enemmän. 45 minuutin jälkeen hän viimein lopetti, jonka jälkeen oli aika ruokailla. Warrantin vujuilla tarjottiin perunaa. Lisukkeena oli myös lammasta, mutta pääosin illallinen koostui perunasta, joka oli kyllä erittäin maukasta. 

Vujujen jatkot olivat Fontanassa, jossa Hendricks GT muodostui hitiksi! Tämän jälkeen siirryimme VYYn tiloihin eli Leipikselle nauttimaan lisää hyvästä seurasta ja hyvästä juomasta.

Lauantaiaamu alkoi Finlandia hymnin soidessa kun Otto tarjosi meille aamupalan sänkyyn (olutta). Tulihan siinä sitten maisterin toimesta uusi drinkkikin keksittyä: Norsun perse -drinkki. Drinkki sisältää jallua ja siideriä, oleellinen osa kuitenkin drinkissä on elefantin muotoinen kastelukannu. Siitä suuntasimmekin jo sillisbusseille ja pääsimme aloittamaan silliksen joka järjestettiin samassa paikassa kuin iltajuhla. Sillis oli loistava: meno oli mitä mahtavin ja ruokaa sekä juomaakin riitti. Olipa Warrantti järjestänyt paikalle jopa karaokenkin, jossa yleisö oli täysillä mukana.

Sillikseltä suuntasimme jälleen kerran Leipikselle, jossa maisterin sanojen mukaan oli rajattomasti viinaa. Tulipa sen jälkeen vielä baarissakin vierailtua, jonka jälkeen oli aika mennä nukkumaan. Sunnuntaina olo oli mitä rapein ja kirkon kellojen lyödessä kolme oli aika jättää Vaasa taakse 48 tunnin jälkeen.

Mikko H

Yrjönkadun Appro 5v!

25.9. Keskiviikkona koitti päivä, jota porilaiset opiskelijat olivat kaiholla odottaneet jo pitkään: oli Yrjönkadun Appron aika. Jo historiassa viidettä kertaa järjestettävä Yrjönkadun Appro keräsi tänä vuonna osallistujia jopa 1050! Sikailijoita oli liikenteessä enemmän kuin koskaan aikaisemmin!

Tapahtuma starttasi Eetunaukiolla klo 16 Eazyn Laura Aimolan johdolla. Aloitustapahtuman aikana osallistujia viihdytettiin erilaisten arvontojen sekä huikeiden palkintojen kanssa! Luonnollisesti tarjolla oli myös pientä purtavaa Real Snacksin puolesta.

Kello löi 18 ja janoiset sikailijat päästettiin matkaan PorKyn hallituksen yhteislähdön voimin. Ei aikaakaan, kun haalarihousut valtasivat Porin kadut, ravintolat sekä Angry Birds -puiston. Rastipaikkoja tapahtumassa oli mukana tänä vuonna jopa 18.

Ei aikaakaan, kun nelituntinen tutkinnon suoritusaika tuli päätökseensä ja ihmiset suuntasivat torille vaihtamaan passejaan haalarimerkkeihin. Ihmisiä oli lähes yhtä paljon kuin Ässien voitonjuhlissa. Viileässä ilmassa meitä lämmitti onneksi Boomareiden Absintti, joka johti yhden jos toisenkin ihmisen illan päättymiseen jännissä merkeissä (kyllä yksi ihminen voi ostaa mega-aterian, 3 kerroshampurilaista sekä 2 pizzaa).  

Sikamakeat haalarimerkit taskussa ihmiset suuntasivat kylmästä illasta(vain joulupukki puuttui) kohti Cabaretin kuumaakin kuumempaa showta, jonka tähtinä toimivat Ruudolf ja Karri Koira. Kaksikko (sekä Approskumpat) nostivat juhlijoiden tunnelman aivan uusiin sfääreihin huikean keikan säestämänä. Tuttuun tapaan keikan jälkeen esiintyjät tulivat tervehtimään fanejaan ja jakamaan nimmareitaan. Huikea ilta kaiken kaikkiaan – PorKy kiittää!

Keskiviikon nesteytyksen jälkeen matka jatkui Turkuun Kylterirun –tapahtumaan. Luvassa oli hyväntekeväisyystapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Se järjestettiin samanaikaisesti Turussa, Tampereella, Vaasassa, Jyväskylässä, Oulussa sekä Joensuussa. 

Matkaan lähdettiin ravintolalaiva Donnan luota yhteislähdön merkeissä lauantaina klo 12:00. Matkoina oli tänä vuonna 5km ja 10km, joista juoksivat voisivat valikoida mieleisensä matkan. Kaupunkimaisemissa suoritetun juoksun jälkeen osallistujat saivat nauttiakseen gatoradea sekä myslipatukoita. 

Kiitokset vielä hallituksen puolesta koko viikosta, jälleen mahtavaa menoa! Näillä on hyvä jatkaa taas hetken aikaa ;)

-Nicce