Kylteripäivät 2017 on ohi. Kypäkamuja on jo kauhea ikävä, samoin Biitsi-areenan sillisunnelmaa, ja ehkä vähän myös Clarion Hotellin ihanan pehmeitä sänkyjä, vaikka niissä ei ehdittykään kovin montaa tuntia loikoilemaan. Vuosi pitää odottaa, että pääsee taas kypäilemään.
Mutta
Kypältä jäi käteen pun intended
paljon muutakin kuin kymmeniä uusia facekavereita, sata IG-tykkäystä, liikaa
julkaisukelvotonta materiaalia puhelimen kuvakansiossa ja kaikki mahtavat
(joskin ehkä hieman pätkivät) muistot. Kylteripäivien seminaariosuuden
puheenvuorot tarjosivat mielenkiintoisen ja kattavan katsauksen ajankohtaisiin
talouden, työmarkkinoiden ja politiikan aiheisiin. Kaikkien, jotka eivät
onnistuneet pääsemään Kypälle, on mahdollista tutustua seminaarin parhaisiin
paloihin ja asiantuntevien puhujien vinkkeihin. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme Kypän kolme ensimmäistä puhujaa: Sixten Korkmanin, Heidi Azinurin ja Matti Copelandin. Olkaa hyvä! Ja niille, jotka olivat
Kypällä, olkoon tämä muistin virkistykseksi, mikäli jotain meni ohi tai painui
unholaan yön tunneilla.
Puhuja: Sixten
Korkman
Kylteripäivien seminaariosuuden avauspuheenvuoron piti
valtiotieteen tohtori ja Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman. Korkman on
toiminut muun muassa Elinkeinoelämää tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän
valtuuskunnan toimitusjohtajana ja EU:n ministerineuvoston talouspoliittisen
osaston pääjohtajana. Lisäksi hän on kirjoittanut kolme taloutta käsittelevää
teosta – ”Talous ja Utopia”, ”Euro – Valuutta vailla valtiota” sekä ”Väärää talouspolitiikkaa” – jotka
suosittelemme ehdottomasti lukemaan!
Korkmanin
puheenvuoro käsitteli globalisaation merkitystä nykyaikaisessa maailmassa sekä
avoimen maailmankaupan tärkeyttä etenkin pienille valtioille. Viimeaikaiset
maailmanpolitiikan tapahtumat (etunenässä Trump ja Brexit) ovat tuoneet
globalisaation sellaisten hankaluuksien eteen, joita ei ole nähty kymmeniin
vuosiin. Korkmanin mukaan globalisaation vastustajat käyttävät usein
argumentteinaan suurien tuloerojen syntymistä sen seurauksena. Suuret tuloerot
eivät kuitenkaan ole automaattinen seuraus globalisaatiosta, vaan etenkin
veropolitiikalla on iso merkitys niiden muodostumisessa. Koska globalisaatio kulkee
yleensä käsi kädessä kapitalismin kanssa, totesi Korkman, että globalisaation
vastustajat ovat yleensä juurikin kapitalismin vastustajia. Avoin
maailmankauppa on ehdottoman tärkeää pienten valtioiden menestymisen kannalta –
kuten Suomen. Korkman kuitenkin huomautti, että olisi hyvä tutkia muitakin
tekijöitä kuin veropolitiikkaa pienten, avoimeen maailmankauppaan osallistuvien
valtioiden menestymisen taustalla. Esimerkkeinä mainittiin sosiaalipolitiikka
ja kestävä ympäristöpolitiikka. Lopuksi Korkman totesi, että nationalismin
suuntaan palaaville valtioille on luvassa taloudellisia hankaluuksia.
Puhuja: Heidi Azinur
Kylteripäivien toinen puhuja oli IKEA Suomen
viestintäpäällikkö (Commercial PR Manager) Heidi Azinur. Hän on valmistunut
Jyväskylän yliopistosta vuonna 2005 opiskeltuaan pääaineena viestintää ja
sivuaineina markkinointia ja johtamista. Hän työskenteli 10 vuoden ajan eri
viestintätoimistoissa ennen nykyistä uraansa Ikealla. Vaikka opiskelijoita
neuvotaan usein valitsemaan aineita, jotka eivät ole liian samanlaisia, on Heidi
kuitenkin kokenut viestinnän ja markkinoinnin yhdistämisen hyväksi komboksi.
Heidin puheenvuoron aiheena oli työskenteleminen viestinnän
alalla. Suuri osa Heidin työstä liittyy etenkin Ikean some-kanavien päivittämiseen,
kuvastojen visuaalisen kokonaisuuden suunnittelemiseen ja yhteydenpitoon
bloggaajien kanssa. Bloggaajien hyödyntäminen markkinoinnissa on ollut pinnalla
jo vuosia, ja nykyään yritykset pyrkivät tarjoamaan yhteistyökumppaneilleen
valmista materiaalia julkaistavaksi. Ikealla esimerkiksi bloggaajia kutsutaan
kuvaamaan yrityksen valmiiksi sisustetulle studiolle.
Heidi uskoo, että seuraava suuri askel lähitulevaisuudessa
viestinnän kentällä sosiaalisen median jälkeen tulee olemaan virtuaalitodellisuuden
hyödyntäminen. VR tulee Heidin mukaan mullistamaan somettamisen lisäksi
neuvottelut ja kaupankäynnin, kun maailman toisella puolella oleva juttukaveri
on mahdollista nähdä ja kuluttaja pystyy sovittamaan tuotetta omassa kodissaan
VR-laitteiden avulla. Lisäksi Heidi uskoo viestinnän ja markkinoinnin
sulautuvan yhä enemmän yhteen, kun somen merkitys yritysviestinnässä kasvaa
jatkuvalla tahdilla. Sisäisen viestinnän sujuvuuden parantamisessa taas Heidi
näkee nykyään helppona keinona esimerkiksi videosisällön tuottamisen.
Viestinnän
alalle töihin haluava opiskelijoita Heidi neuvoo ennen kaikkea hakeutumaan
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oman alan töihin esimerkiksi harjoittelupaikkojen
kautta. Lisäksi hän korostaa opiskeluaikaisen verkostoitumisen tärkeyttä, joka
osaltaan valmistaa siihen mitä työelämä tuo tullessaan. Tähän esimerkiksi
järjestötoiminta on hieno keino. Heidi myös huomauttaa, että koska nuorilta
odotetaan usein ajankohtaisten trendien tuntemusta ja uusien näkökulmien
esilletuomista, olisi tärkeää yrittää pysyä jatkuvasti ajan hermolla. Lopuksi
hän toteaa, että on erityisen tärkeää ymmärtää tavoitteiden asettamisen tärkeys,
sekä syyt niiden tavoittelemisen taustalla ja keinot mitata niiden
saavuttamista.
Puhuja: Matti
Copeland
Matti Copeland on ”savolainen jenkki” joka toimii tällä
hetkellä EY:n Nordic Business Development Leadership –tiimin toiminnanjohtajana
Helsingissä. Hän on opiskellut sekä Suomessa että ulkomailla, aina Stanfordin
yliopistossa saakka. Pitkän uransa aikana Copeland on toiminut neuvonantajana
ja kerännyt johtamiskokemusta 25 vuoden ajalta muun muassa fuusioiden,
yritysostojen, investointipankkitoiminnan ja riskipääoman alueilta. Lisäksi hän
on Mcreads.com Youtube-kanavan ”Chief Curiosity Officer”, ja hänen puheenvuoronsa
aiheena olikin uteliaisuuden merkitys organisaatioissa – ja yleisestikin
elämässä.
Ensi töikseen Copeland kuitenkin roastasi suurimman osan
Kypän miespuolisista osanottajista todeten, että he kaikki pukeutuivat näyttäen
”wannabe-yritysjohtajilta”. Tämä oli aasinsilta hänen varsinaiseen aiheeseensa,
joka kuului näin: älä ota itseäsi turhan vakavasti. Copeland kehottaa kaikkia
etsimään oman erikoisuutensa ja tekemään siitä tavaramerkkinsä. Olipa
erikoisuutesi sitten tapasi puhua murretta tai pukeutua tietyllä tavalla,
Copelandin neuvo on käyttää sitä hyväksesi ja unohtaa, kuinka naurettavalta se
voi muiden mielestä vaikuttaa. Lisäksi hän toteaa, että omaa erikoisuuttaan on
todella elettävä – se ei saa siis olla teeskenneltyä, sillä teeskentelijät
kyllä huomataan. Teeskentely taas on ainoastaan surkuhupaisaa, ei hauskaa.
Copeland myös rohkaisee kaikkia oppimaan nauramaan myös itselleen.
Copelandin toinen agenda liittyi huomioiden tekemiseen. Hän
kehottaa uteliaisuuteen, olemaan jatkuvasti tietoinen omasta ympäristöstä,
observoimaan ja tekemään havaintoja. Näin voi ihan vaikka huomaamattaankin
löytää oman intohimonsa, jota Copeland rohkaiseekin aktiivisesti etsimään. Ja
kun löydät intohimosi, hyödynnä sitä, olipa se mitä tahansa. Copeland kuitenkin
muistuttaa myös pysymään rehellisenä itselleen ja muille – on muistettava,
ettei oma agenda välttämättä kiinnosta muita, olipa siitä itse kuinka
innoissaan tahansa.
Copeland
myös esitteli itse keksimänsä termin, josta tulikin Kypä17:sta suosituin
hashtag. Sattumahdollisuus on jotain, mikä tulee elämässä vastaan aina joskus,
kun käy tuuri. Se on jotain, minkä pitää vain antaa tapahtua, ja jotain
mahtavaa voi seurata. Sattumahdollisuus voi tuoda eteesi elämäsi työpaikan,
tärkeän henkilön tai upean mahdollisuuden. Kun kohtaat sattumahdollisuuden, älä
peräänny, vaan katso rohkeasti, mihin se johtaa.
Seuraavassa osassa esittelemme Kypän loput puhujat: rahoitusyritys Juuri Partners Oy:n Samuli Sipilän, Klikinsäästäjän Markus Havin, rekrytointiyritys Eminen Susanna Rantasen sekä teknologia-asiantuntija Nicklas Bergmanin! Mahtavia vinkkejä ja huomioita on luvassa myös näiltä kovan luokan ammattilaisilta liittyen etenkin yrittämiseen ja itsensä brändäämiseen, joten pysy kuulolla!
♥: Jenni